18. shell

17. KJS  &  3. Rukouspäivä 1997

Hallituksen määräämä teksti Johannes 10:9-10. Minä olen portti – minä olen tullut antamaan yltäkylläisen elämän.

Onko sinun elämääsi ja lapsuuteesi kuulunut portteja. Koristeellisia rautaportteja tai yksinkertaisia puisia portteja mummolan pihapiiriin.

Lapsuuden portteihin liittyy oma taikansa ja viehätyksensä. Portti sulkee sisälleen pihan. Se on este kulkijalle. Siinä on ikäänkuin viesti, että tästä alkaa yksityisalue, ei saa häiritä.

Mummolan puinen portti oli se tärkein ja mukavin portti, ehkä kotipihaan kuului myös portti, mutta mummolan portti lieni sittenkin mukavin. Portti oli ehkä hutera, mutta se oli portti siinä kuin muutkin.

Erikoiseksi sen teki se, että sinulla oli lupa avata se ja mennä sisälle. Se loi turvallisen tunteen. Avata portti ja sulkea se. Sinulla oli lupa siihen, sillä et ollut muukalainen, vaan toivottu vieras. Portti oli lähes sinun oma porttisi.

Elämää on tullut siitä lapsuusajan portista paljon lisää. Samoin portteja on tullut paljon elämässä vastaan. Portit ovat muuttuneet ja useimmat niistä ovat olleet suljettuja ja sellaisia, joista ei ole ollut lupa mennä.

Ajattelin varsinkin sitä porttia, joka vie yltäkylläiseen elämään. Meistä jokainen etsii varmaan yltäkylläistä, täydellistä ja onnellista elämää. Sellaista tuntumaa tähän elämän matkaan, että voi sanoa todella eläneensä, maistaneensa elämän suloisia ja kitkeriä makuja niin ettei mistään le jäänyt paitsi. – Nuoruuteen tällainen onnen ja aidon, teeskentelemättömän elämän etsiminen kuuluu. Miten on sitten myöhemmin. Onko niin, että ihmiset väsyvät unelmiinsa, eivätkä keski-ikäistyessään odota enää suuria elämältä. Kaikki merkittävä on tapahtunut, jos ylipäätään, mitään merkittävää on elämässä tapahtunut.

Jokin kaipaus parempaan ja antoisampaan elämään meillä kai säilyy kaiken arkisen toiminnan keskellä. Mutta esteitä on paljon. Onni on monien lukkojen ja ovien takana: Jos minulla olisi toisenlainen työ, toisenlaiset ystävät ja harrastukset; toisenlainen puoliso ja lapset, niin silloin olisi paremmat edellytykset todella nauttia elämästä. Mutta näissä olosuhteissa, joissa nyt elän, on vain tyydyttävä kohtaloonsa ja koetettava jotenkin kestää päivästä toiseen. Elämä ei nyt vain sattunut tuomaan sitä kaivattua onnea.

Meille lienee tuttua ajatella, että varsinainen, aito ja yltäkylläinen elämä tapahtuu muualla, ei meidän elälmässämme. Oma elämä on varsin yllätyksetöntä ja tuttua.

Toinen samantyyppinen kokemus on se, että kuulet sivukorvallasi, että toiset ihmiset juttelevat keskenään mielenkiinoisia ja syvällisiä asioita, mutta eivät koskaan sinun kanssasi. Tunnet olevasi ulkopuolinen aina silloin kun jotakin merkittävää tapahtuu. Ja todella merkittäviä asioita ei koskaan uskota sinulle. – Portit ovat kiinni ma mahdollisuudet kulutettu loppuun.

Moni tuntee jääneensä portin ulkopuolelle, suljetuksi todellisesta ja yltäkylläisestä elämästä. Ikään kuin elämä olisi toisaalla portin takana. Varsinainen elämä, se johon on ikävä, on jossakin muualla, ehkä muistoissa, ehkä muuten vain tavoittamattomissa.

Mielikuva portista voi olla myös käänteinen. Ei niin, että ei pääsisi porteista sisälle, vaan että ei pääse portista ulos. Portti sulkeekin siälle ja muodostaa vankilan, ahtaan elinpiirin. Tämä portti on oma sydämen portti. Henkilö on itsensä vanki. Jokin sisällä estää astumasta ulos siihen aitoon ja ihanaan elämään, josta muut ovat täysin rinnoin nauttineet.

Jeesus sanoo, että hän on portti, joka vie pelastukseen ja yltäkylläiseen elämään. Mielikuvat tästä portista tosin harvoin liittyvät yltäkylläiseen ja aitoon elämään, jota etsimme. Uskovaisen elämä ei ulkopuolisen silmin tunnu kovin yltäkylläiseltä. Enemmänkin vaikuttaa siltä, että portti on ahdas ja niin myös aitaus on ahdas ja laidun loppuun kaluttu. Mutta kysymys on vääristä mielikuvista.

Jeesus ei johda meitä ahtaaseen elämään, ei epäaitoon ja teeskenneltyyn elämään. Hän johtaa meitä Jumalan lasten vapauteen ja vapautuneeseen elämään – elämään jossa ei tarvitse pelätä, ei toisia ihmisiä, ei Jumalaa eikä itseään.

Jeesus on portti, joka on auki kaikille ihmisille tulla, päästä Jumalaa lähelle; päästä sovintoon Jumalan kanssa. Jeesus on portti, josta voi kulkea laitumelle ja elävän veden ääreen. Jos meillä on todellisen ja aidon elämän janoa, niin silloin se on myös iankaikkisen elämän janoa, jonka vain iankaikkinen Jumala voi tyydyttää. Se on juuri pelastuksen janoa ja Jumalan läheisyyden kaipuuta. Heille Jeesus sanoo: ”Minä olen portti. Joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu.”

Mutta monet muut portit tuntuvat houkuttelevilta ja mielenkiintoisemmilta. Sielunvihollisen juoni on rakentaa komeita ja mahtavia portteja menestykseen, kunniaan ja rikkauteen. Ja ihmiset harhautuvat etsimään todellista elämää sieltä. Kolkuttavat sormet verillä niitä portteja, mutta lopulta sielun kaipuu todelliseen elämään ei täyty.

Olemme kuin tarinan rikas teollisuusmies, joka kauhisteli köyhää kalastajaa, kun tämä makasi joutilaana keskellä päivää piippu suussaan.

– ”Miksi et ole kalastamassa?” teollisuusmies kysyi.
– ”Olen saanut jo riittävästi kalaa täksi päiväksi” kalastaja vastasi.
– ”Niin mutta miksi et pyytäisi enemmän.”
– ”Mitä minä enemmällä kalalla teksin.”
– ”Saisit enemmän rahaa” kuului vastaus ”Sitten voisit hankkia veneeseesi moottorin ja mennä syvemmille vesille ja pyydystää vielä enemmän kalaa. Ansaitsisit niin paljon, että voisit hankkia uudet nailonverkot. Näillä saisit taas enemmän kaloja ja enemmän rahaa. Pian sinulla olisi niin paljon, että voisit omistaa toisenkin veneen. Kenties koko joukon veneitä. Sitten sinusta tulisi rikas mies, sellainen kuin minäkin.”
– ”Mitä minä sen jälkeen tekisin?”
– ”Sitten voisit todella nauttia elämästä.”
-”Mitä sitten luulet minun nyt tekevän.”

Todellinen, aito elämä ei ole suljettujen porttien takana. Se on yhtä lähellä kuin tällä tyytyväisellä kalastajalla. Hän ei etsinyt olemattomia portteja jostakin kaukaa, portteja jotka olisivat vieneet onnen maahan, sillä hän oli jo siellä.

Myös portti Jumalan yhteyteen, pelastukseen ei ole kaukainen tai panssarilla suljettu. Se on kaikille avoin portti tulla ja mennä. Se on kuin lapsuuden mummolan portti, josta oli lupa kulkea.

Tänään se portti on kahdella tavalla lähellä. Se on lähellä näissä Jeesuksen sanoissa ”Joka tulee sisään minun kauttani pelastuu”. Lisäksi se on lähellä ehtoollisessa. Sinä saat tulla Jeesuksen luokse ja nauttia syntien anteeksiantamuksesta, osallisuudesta Kristuksen pelastustekoon. Sinä voi tulla ehtoolliselle, sillä sinua varten se on valmistettu.

rukous: Laupias Jumala, Sinä et ole kätkeytynyt meiltä, vaan olet ilmoittanut itsesi Pojassasi Jeesuksessa. Hänen kauttaan olet antanut meille todellisen elämän ja olet sovittanut kanssasi.

Murra meidän sydäntemme panssarit niin, että se yltäkylläinen elämä, joka sinussa on, voisi tulla meillekin sellaiseksi lahjaksi, joka vapauttaa meidät peloista.