Olen työssäni myös teologien harjoittelun ohjaaja. Siinä ominaisuudessa jaan tämän huoneentaulun.
Saarnaajan huoneentauluni on melko yksinkertainen. Yksinkertaisuus on tärkeää sen todellisuuden tähden, minkä työssä kohtaa. Saarnoja ei ole aikaa valmistaa viikkotolkulla. Usein ne on saatava kasaan parissa päivässä. Siksi monimutkaiset ohjeet eivät auta.
Huoneentauluni olen oppinut Veli-Pekka Hännisen artikkelista Saarnan käsikirjoitus. Huoneentaulun nimi on: Saarnan kolme näytöstä. Ohje on lahjomaton ja se noudattaa Aristoteleen struktuuria: I) esille asettaminen, II) kärjistäminen eli konfrontaatio, III) päätös eli purkaminen.
Saarnan kolme näytöstä
I) paljastuu mielikuvituksesi laatu: minkälaisen tilanteen pystyt synnyttämään.
II) paljastuu tekniikkasi: mihin pääset luomastasi lähtökohdasta.
III) paljastuu maailmankatsomuksesi: miksi haluat tämän tarinan kertoa.
Näistä kolmesta kohdasta kaikkein haastavin on tuo viimeinen. Onko minulla mitään asiaa, vai puhunko vain lämpimikseni.
Näiden lisäksi on tarpeen ottaa esille pari näkökulmaa saarnan suhteen.
a) Herätä oma rakkautesi evankeliumiin ennen kuin ’käyt vieraissa’. Kun se tapahtuu ei luultavasti ole enää tarvetta katsoa, mitä muut ovat asiasta saarnanneet. = Lue evankeliumia uudestaan ja uudestaan, kuulostele, tarkkaile tuntemuksiasi sen äärellä, ole utelias ja tee tekstille kysymyksiä.
b) Rakasta kuulijoitasi. Ajattele heistä hyvää.
c) Pidä sellainen saarna, jonka itse haluaisit kuulla.
* * *
Ellei ensin liekehdi hän, joka saarnaa, ei voi sytyttää häntä, jolle saarnaa.
– teksti Lokalahden kirkon saarnatuolissa
”Mille me avaamme korvamme toisen ihmisen puhuessa? Sillekö mitä hän sanoo? Vai sille, mikä saa hänet puhumaan?”
– Peter Halldorf kirjassa Pyhän tuoksu
”Mitä ihmiset haluavat kuulla juuri nyt? Mitä he eivät halua kuulla, mutta heidän pitäisi? Mikä on merkityksellisintä, mitä juuri nyt voin sanoa? Mikä minua itseäni viiltää, puhuttelee tai masentaa eniten tämän viikon uutisaiheissa? Mitä Jeesus tahtoisi sanoa minun kauttani muille? Miksi Jeesus antaa tässäkin lohdun ja toivon?”
– Heli Karhumäki Sana-lehden kirjoitus 10.9.2020
Suomessa on ilmestynyt erilaisia puhetaitoa käsitteleviä kirjoja. Niistä, joita minä ole lukenut, suosittelen kirjaa Lisa Encell (toim.), Kuunteleeko kukaan puettasi? Kirjan artikkelit ovat syntyneet radiohartauspuhujien kursseja ajatellen, mutta sopii myös saarnaajalle. Kirjan etuna on käytännöllisyys ja konkreettiset neuvot, jotka voivat auttaa puhujaa eteenpäin (mm. kysymyksiä, joita saarnatekstille voi esittää).
retoriikkaa käsitteleviä nettisivujakin on olemassa esim
- http://sanahaltuun.fi/
- http://www.hyvejohtajuus.fi/aihe/retoriikka/
- http://puhetyo.fi/blogi-puhekupla/
Muuta mukavaa.
- Living space – sisältää saarnatekstien kommentointia
- Arto Antturin kolme ehdotusta saarnaajalle, sisältää YouTube-klipin
—-
—-
Löysisn yliopistopapereideni joukosta tällaiset luentomuistiinpanot vuodelta 1990. Koska kysymys on luennon muistiinpanoista, kaikki mahdolliset epäselvyydet ovat tietysti kuulijasta ja muistiinpanojen kirjoittajasta johtuvia. Minua kuitenkin ilahdutti tämä löytö
Jumalanpalvelus ja julistus
Kari Vappula
VALMIUDET SAARNAAMISEEN
Jokainen saarna on uhkayritys (Barth)
Saarna ei ole yksityinen asia. Edustamme kirkkoa. Saarnaamme Jumalan sanaa.
SAARNAN VALMISTUSPROSESSI
Meditaatio 1
Tekstin äärellä vietetään aikaa
Ajoissa valmisteleminen
⁃ lectio – sovita itsesi sanaan
⁃ meditatio – keskeiseen kohdistaminen
⁃ oratio
⁃ operatio – mukauduttava sanan opetukseen
⁃ contemplatio – sisäinen katseleminen
Meditaatio 2
Tärkein saarnan muotoutumisessa. On kyettävä palaamaan tekstin maailmasta tähän päivään.
Analyysit
Eksegeettinen:
⁃ Skopus = suunta ja päämäärä, johon teksti tähtää. Paljastaa, mitä Jumala tahtoi sanoa alkuperäistilanteessa.
⁃ Sitz im leben. mitä se alkuperäisessä yhteydessä on tarkoittanut.
Dogmaattinen:
⁃ Apuvälineet
⁃ Olisi hyvä olla selvillä omasta teologisesta identiteetistä
Liturginen:
⁃ Kirkkovuodessa saarnattava keskeisistä asioista
⁃ Kirkolllinen symbolimaisema
⁃ Pentti Lempiäinen: Pyhät ajat; Kuvat puhuvat etc.
Pastoraalinen
⁃ Minkälaisessa tilanteessa seurakuntalaiset elävät? Mikä tämän päivän elämäntilanne?
⁃ Papin elettävä lähellä koko seurakuntaa
⁃ Yheiskunnallinen ulottuvuus
⁃ Nöyryys suurten eettisten ongelmien edessä
Hermeneutica sacra:
⁃ Hermeneutiikka on viestimistä, joka tekee jonkin asian ymmärrettäväksi. Se on taitoa esittää asia ymmärrettävästi. Uusi testamentti tarkoittaa sillä
⁃ kääntämistä kielestä toiselle (4 kertaa)
⁃ Vanhan tekstin selitystä (Jeesus Emmauksen tiellä)
⁃ Uskonnollisen mysteerin ymmärtämistä ja selittämistä (7 kertaa Paavalille).
Homileettinen:
⁃ Homileettiset teemat
⁃ Saarnan tavoite (skopuksen muuttaminen homileettiseksi tavoitteeksi)
KIRJALLINEN SAARNA
Metodi
analyyttinen – tekstuaallinen
synteettinen – temaattinen
HYVÄN SAARNAN TUNTOMERKKEJÄ
Määrätietoinen
Päämäärä ja tavoite selvillä. Skopuksesta on päästy homileettiseen tavoitteeseen. Saarna ei jää eksegeettiseksi selitykseksi.
Johdonmukainen
Ajatusten kulku etenee luontevasti. Vaatii saarnan valmistamista dispositiosta käsin.
Keskeinen
Keskeisintä tekstissä. Saarnassa kosketuskohta Jeesukseen.
Yhtenäinen
Tienviitat samansuuntaisia. Skopus pitää saarnan kasassa, kun on keskitytty skopuksen teemaan.
SAARNAN RAKENNE
Alku
– mukaansatempaava
– herättää mielenkiinnon
– ilmoittaa aiheen
Motivointi
– jokin tapahtuma
– yhteinen kokemus
– ajankohtainen asia
– iskevä lainaus
– suoraan asiaan
”Virhe”
– väljähtynyt tekstin uudelleen kerronta
Tractatio
– kiinteästi etenevä
– varo paikallaanpolkemista ja itsestäänselvyyksien vatvomista
Jäsennys
1. Tekstistä nouseva
esim. kaksi- tai kolmijako (Gal 6:2 kantakaa toistenne kuormia)
– on ihmisiä, jotka eivät…
– on ihmisä jotka… mutta eivät…
– on ihmisiä, jotka täyttävät Kristuksen lain
(Jeesus on se kantaja. Kantaja joka ei väsy)
2. Muodollinen
2.1.
Johdanto
Asian käsittely
Sovellus aikaamme, tilanteeseemme
2.2.
Analyyttinen, jae jakeelta
2.3.
Dialektinen (esim. Jeesus ristillä)
teesi – avuton Jeesus
antiteesi – auttaja Jeesus
synteesi – avuttomuudessa auttava Jeesus
2.4.
Mitä Jumala antaa ja tekee
Mitä me voimme antaa ja tehdä
Loppu
Naseva vasaranisku, yllätys, näköaloja avaava (ei saa olla kauan odotettuloppu). Varo opatiiveja (suokoon Jumala; kunpa mekin voisimme). Lopun pitää sitoa se, mikä on sanottu.
TULKINTATAPOJA
Allegorinen (kolme tasoa)
– sanallinen
– siveellinen
– hengellinen – tärkeintä etsiä hengellistä vastinetta
Kirjaimellinen tai vertauskuvallinen
Keskiajan malli
– historiallinen (Sitz im leben)
– mystinen
– moraalinen
– anagoginen (ylöspäinvievä)
Luther
– sanasta etsittävä Kristusta
-> saarna on Raamatun tekstin selittämistä ja tulkitsemista tälle päivälle (punaisena lankana Kristus)
Historiallis-kriittinen
– tekstin perusmerkitys (Sitz im leben)
– ilman esiymmärrystä
MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN SAARNA
Järkiperäisestä ja käsitteellisestä siirrytään yhä enemmän havainnolliseen, kuvalliseen saarnaan ja otetaan enemmän huomioon saarnatilanne.
Käytettävä käsitteitä, jotka vastaanottaja ymmärtää, ettei tulisi väärinymmärryksiä. Ymmärrämme käsitteet omasta kokemusmaailmastamme käsin. Kuulijoilla oltava kosketuskohta julistettuun saarnaan, puheeseen.
KIINNITÄ HUOMIOTA SEURAAVAAN
– harva tempo (hidas(/nopea)
– voimakkuus
– rytmi (tauot)
– painotus (tärkeät asiat esiin)
– äänenkäyttö
– saarnanuotti
– öö – öö
– elehtiminen
SAARNAN LAJIT
Julistava saarna
– teema – Raamatun opetus – sovellutus – loppuhuipennus
Essee-saarna
– pohdiskeleva saarna
Raamattusaarna
– Raamatun kertomus tuodaan esille ymmärtäen tilanteen ’eläytymällä siihen’ – sovelllutus tähän aikaan
Opetussaarna
– saatava Raamatun tapahtuma elämään ihmisten maailmassa
Dramaattinen saarna
– herätyssaarna – musta-valkoinen – vetoaa tahtoon ja tunteeseen – vaatii ratkaisua tässä ja nyt
Meditoiva saarna
– Kuulija pyritään viemään kasvotusten oman elämän ja Jumalan kanssa. Tämä aiheuttaa toimintaa ihmisessä (rukousta mm.). Meditoivassa saarnassa on aina ’minä’ mukana esimerkkinä, miten asiat ovat minun kokemusmaailmassani olleet (aika körttiläistä siis – tuomon huomio).
– mietiskely
– kuva
– sisäiset tunnot, jotka yhtyvät kuvaan
Narratiivinen saarna
Raamatun kertomus kerrotaan jonkin silmin. Fantasia pelaa myös tässä saarnassa. Ei saa kuitenkaan mennä yli kirjoitetun.
SAARNAN VALMISTUS (SAARNAAJAN HUONEENTAULU MARTIN LÖNNEBON MUKAAN)
– Olenko huolehtinut yleisestä valmistautumisesta saarnaa varten viimepäivinä (tieto, tunne, tahto)
– Olenko katsonut maailmaa tekstin läpi
– Olenko katsonut itseäni tekstin läpi
– Olenko tietoinen siitä, että se, mitä olen, saarnaa enemmän kuin se, mitä sanon
– Olenko tietoinen siitä, että teksti on Jumalan sanaa
– Olenko asettanut tekstin niihin yhteyksiin, jo ihin se kuuluu (kirkkovuosi)
– Olenko analysoinut tekstin eksegeettisesti
– Olenko tajunnut tekstin sanoman
– Olenko todella selittänyt tekstiä saarnassani ja olenko valmis antamaan sen ihmisten käsiin
– Olenko mukauttanut saarnan muodon kuulijoiden mukaan
– Onko minulla oikea aihe, vastaako se tekstin intentioita
– Onko minulla oikea aloitus
– Olenko lopettamassa saarnani oikein
– Olenko jättänuyt tekstin selityksen Jumalan käsiin
– Olenko jäänyt koko saarnani kanssa turvallisesti Jumalan käsiin
Lönnebon seitsemän avainsanaa
Tarkoitus
Syyllisyys
Yksinäisyys
Kuolema
Vapaus
Rakkaus
Oikeudenmukaisuus
Elämän tarkoitus – tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden ja juurettomuuden tunnot, vieraantuminen
Rauha ja sovitus – syyllisyys ja levottomuus
Yhteys ja osallisuus – yksinäisyys ja vieraudentunto
Elämänilo ja turvallisuus – kuolema ja tyhjiinraukeamisenpelko
Vapaus ja luovuus – yksitoikkoisuus, stressi, pinnallisuus, työttömyys
Rakkaus ja uskollisuus – särkyneet haaveet, pettämisen kokeminen
Oikeudenmukaisuus, rauha, puutteesta pääseminen – sorto, riisto, nälkä, sota.
Paul Tillich – mikä ihmistä ahdistaa
Antiikki: kohtalo, kuolema
Keskiaika: syyllisyys, tuomionalaisuus
Nykyaika: Tyhjyys, tarkoituksettomuus
saarnatuoli 