5. shell

5 Hjs – 2004 saarna Harjavallassa

Luuk 6:36-42

”Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa. ”Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan.”
Hän puhui heille vielä vertauksin:
”Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen. ”Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi’? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.

Mitä elämän alueita Jeesuksen opetuksessa tulee esille? Missä siinä liikutaan? Siinä tulee esille useampikin elämänpiiri, mutta otan esille vain kaksi. Oikeudenkäynti ja kaupankäynti.

Oikeudessa julistetaan syylliseksi ja tuomitaan. Ja lopuksi tuomittu vangitaan. Sitten olemme käymässä kauppaa torilla, missä torimyyjän mittakulhoon laitetaan mausteita, hedelmiä, pähkinöitä tms.

Molemmissa paikoissa tiivistyy kuva elämän perustilanteesta. Kummassakin paikassa punnitaan. Tunnettu tosiasia lienee, että oikeuslaitoksen tunnus on vaaka. Oikeudessa punnitaan tekoja ja sanoja. Punnuksina ovat todisteet ja todistukset. Torilla on toinen puntari, jolla saadaan mitattua oikea määrä tavaraa. Vielä tavallisempi mittaväline torilla lienee kappa, jolla ne uudet perunat mitataan.

Evankeliumin esimerkeissä kuulija on oikeudessa tuomarin tai syyttäjän asemassa. Torilla hän on kauppias, joka punnitsee tavaraa muille. Tässä asemassa ihmisellä on kiusaus unohtaa rehellisyys ja ajaa omaa etuaan ihmisten hyväuskoisuuden kustannuksella.

Se, että evankeliumin tapahtumat sijoittuvat oikeussaliin ja torille sen ajan kaupan käynnin keskukseen sopii varsin hyvin näyttämöksi myös tähän päivään, kun mietimme aikamme ongelmia ja oikeaa tapaa elää, oikeata tapaa toimia.

Molemmista näyttämöistä on tullut päivittäisten uutisten tapahtumapaikkoja: Pörssi, joka on tämän ajan kauppapaikka, saa paljon huomiota osakseen samoin seurataan, miten suuret firmat ja heidän johtajansa joutuvat oikeuteen talousrikoksista. Molemmilta näyttämöiltä käy ilmi kuinka ahneus on riistäytynyt käsistä. Puntarit on viritetty äärimmilleen tuottamaan voittoa itsellemme. Toisinaan käy sitten niin, että puntareita mittaillaan oikeussalissa. Tarkistetaan, onko toimintamme ollut laillista vai ei.

Tämä on samalla merkki siitä, että maassamme yhä selvemmin on etäännytty kristillisestä perinteestä. Kun iankaikkisuusnäköala on elämästä hävinnyt, päämääräksi tulee etsiä mahdollisimman suurta onnea ja nautintoa tässä elämässä. Karkkipussien koko kasvaa suuremmaksi.

Kun oikeutta käydään olemme vaatimassa kovia tuomioita. Siitä huolimatta, että meillä on ollut ihan samanlainen puntari käytössä, mutta vain pienemmät markkinat.

Evankeliumissa Jeesus antaa yksinkertaisen ja selvän ohjeen. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan. Toisin sanoen, sitä mittaa jota käytämme, käytetään myös meidän mittaamisessamme. Tämä on oikeudenmukaisuuden periaate

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voin itse valita moraaliperiaatteet. Se on minun vallassani. Voin siis itse valita mitan. Ennenaikaista riemastumista hillitsee se, että tämä vapaus on kaksiteräinen miekka.

Jos itse määrittelemämme moraali leikkaa hyvin suhteessa muihin, se leikkaa hyvin myös meidät. Jeesus sanoo, että samaa leikkuria käytetään meihin. Samaa mittaria sovelletaan meihin. Mittaa käyttäessäni, minä itse olen aina myös punnittavana. Meidät punnitsee hän, joka kerran vaatii meidät tilille teoistamme. Moraali ja omatunto eivät ole vain tätä elämää ja ihmisten välisiä asioita varten. Jumala mittaa meitä omilla mittareillamme. Täytämmekö omat mittamme ja laatuvaatimuksemme, standardimme, vai vaadimmeko niitä vain muilta. Me emme aina ole tuomareina, emme aina ole kauppiaita. Elävässä elämässä osapuolet vaihtuvat.

Jos samaa mittaria käytetään meihinkin niin luulisi sen hillitsevän haluamme tuomita muita. Mutta oikeudenmukaisuus kiinnostaa meitä yleensä vasta silloin, kun itse olemme jääneet sitä vaille. Haluamme mittamme täytenä. Haluamme sen, mikä meille kuuluu. Haluamme oikeudenmukaista kohtelua – jos siitä on meille jotakin hyötyä.

Jeesuksen esittämä rakkauden laki tähtää pidemmälle kuin siihen, miten oikeudenmukaisuus toteutuu omalla kohdallamme. Rakkauden laki poikkeaa oikeudenmukaisuuden periaatteesta.

Jeesuksen tarkoitus ei ole hylätä oikeudenmukaisuutta tai kumota oikeuslaitosta, kun hän sanoo älkää tuomitko tai älkää julistako syylliseksi. Se ei tarkoita sitä, etteikö oikeudenmukaisuuteen tule pyrkiä. Rakkauden laki ei yritä kumota oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden lakia. Vaan se haluaa tulla oikeuden jakamisen rinnalle. Meidän on oltava valmiita puolustamaan toistenkin oikeuksia, tarvittaessa omalla kustannuksellamme. On hyvin ollut tiedossa, että toiset pystyvät käyttämään oikeuslaitosta omien itsekkäiden tarkoitusperiensä ajamiseen. Vanha roomalainen sananlasku sanookin, että suurin mahdollinen oikeus on suurin vääryys.

Mikään laki ei ole aukoton. Toiset tuntevat sen porsaanreiät ja saavat ne porsaat siitä sitten kulkemaan. Näin he voivat lihottaa omaa tilipussiaan. Nuo pikkuporsaat tulevat kuitenkin usein sellaisen köyhän aitauksesta, joka on tuosta porsaanreiästä tietämätön.

Koska porsaanreikä on itse laissa, porsaansa menettänyt häviää jutun, jos siitä oikeusprosessi nostetaan.

Rakkauden laki kehottaa meitä asettumaan toisen asemaan. Rakkaus on rajat murtavaa. Se on myötäelämistä ja eläytymistä toisen tarpeisiin, jolloin niitä pidetään kuin omina. Rakkaus ei etsi omaa etuaan, ei vaadi mitään, ei palkitse pahaa hyvällä, se kestää kaiken, antaa anteeksi ja uhrautuu. Se kysyy, miltä sinusta tuntuisi tuossa tilanteessa.

Rakkaus toimii toisin kuin oikeudenmukaisuus. Siinä ei käytetä puntaria. Emme voi laskelmoida tai mitata hyvyyden määrää. Jumalan laki ja tahto ei ole jotakin sellaista, että meidän pitää täyttää sitä tietty määrä päivässä. Kysymys ei ole siitä, että keräämme hyviä tekoja kuin suorituspisteitä. Ja kun riittävä määrä on saavutettu kokoon, voi ottaa vähän rennommin ja pitää vapaata, ajatellen, että nyt olen tehnyt oman osuuteni. Tarvitaan sisäinen vallankumous. Asenteiden muuttuminen.

Meidän on osoittauduttava korkeimman lapsiksi.

Virressä sanotaan: Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman. – me kristityt olemme tässä maailmassa tuo toisen maailman ääni. Meidän on pidettävä yllä sitä ääntä. Miten se tapahtuu. Elämällä itse anteeksiantamuksessa, Jumalan suuren lahjan vastaanottajina. Tiedostaen oman lahjan suuruuden ja oman pimeyden.


Ajatusten top 10
5 Hjs
Luuk 6:36-42

36:”Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa. 37:”Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. 38:Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan.”
39:Hän puhui heille vielä vertauksin: ”Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. 40:Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen. 41:”Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? 42:Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi’? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.

Evankeliumista tänään käy ilmi minkälaisia ihmisiä me todellisuudessa olemme ja minkälaisia meistä pitäisi tulla.

Älkää tuomitko. Eihän näin sanottaisi ellemme olisi niin halukkaita tuomitsemaan muita. Pitkin päivää vertailemme itseämme toisiin. Jos voisimme tehdä tilaston tavallisimmista ajatuksistamme (vaikka vain yhden päivän ajalta), olen kohtalaisen varma, että suosituimman kymmenen ajatuksen joukossa löytyisi meille niin mieluista toteamus jostakin toisesta ihmisestä: ”Mikä tuokin luulee olevansa.” Milloin vain näemme itseämme erinomaisemman ihmisen, etsimme tarkkaan hänestä vikoja ja virheitä. Ja kun niitä virheitä ja ryppyjä toisessa löydämme, oma olomme helpottuu kummasti ja tunnemme jälleen tyytyväisyyttä. Mutta jos emme löydä oikein mitään vikaa hänestä silloin harmi ja tuomitseva mielialamme nousee. Kivi on pian kourassamme.

Kun on kysymys muista, olemme tavallisesti hyvin tarkkanäköisiä ja säälimättömiä. Muita on helppo arvioida, tuomita ja rankaista. Oma nahkamme ei ole vaarassa. Samalla haluamme osoittautua itse tuomittua paremmaksi ja hurskaammaksi.

Tuomitsemisen halu on meissä hyvin syvällä ja aihe siihen löytyy helposti. Kateellisuus, katkeruus, omat epäonnistumiset ja muiden menestyminen. Harvoin tuomitsemisemme nousee puhtaista vaikuttimista. Mutta Jeesus sanoo: Älkää tuomitko. Älkää julistako syylliseksi. Tämä pätee varsinkin kadotustuomion lausumiseen. Tuomioiden jakaminen tässä asiassa on yksin Jumalalle kuuluva asia.

Jeesus sanoo myös: Päästäkää vapaaksi. Me taas haluamme pitää ihmisen pihdeissämme, vallassamme ja tuntea, kuinka hän kiemurtelee kuin kastemato. Laitamme sen koukkuun ja käytämme sitä saadaksemme suuria kaloja, suurempia etuuksia. Hän on vain halpa syötti tai pelinappula elämänkuvioissamme, eikä hänellä ole suurempaa merkitystä. Mutta Jeesus sanoo: Päästäkää vapaaksi. Älkää käyttäkö valtaa toisiin ihmisiin tällä tavalla. Voit aivan hyvin kysyä itseltäsi: Keitä sinä pidät vallassasi. Omia lapsiasi, alaisiasi, henkilöä joka on sinulle velkaa, ehkä kiitollisuudenvelkaa.

Sen sijaan, että sitoisimme ihmisiä, että saisimme heidät valtamme alle Jeesus pyytää meitä päästämään ihminen vapaaksi.

Miksi on syytä pidättyä tuomiosta ja syylliseksi julistamisesta? Ensimmäinen syy liittyy oikeaan itsetuntemukseen. Jos tunnemme itsemme, emme voi syyttää ja tuomita armottomasti toisia sillä olemme itsekin armahdettuja syntisiä. Me olemme olleet niitä sokeita, joiden silmät Jeesus on avannut. Olemme oppineet tuntemaan itsemme ihmisiksi, joilla on omassa elämässään vielä paljon korjaamisen varaa.

Olemme itse tuomion alaisia ja syyllistyneet yhtäläisiin ellei pahempiin rikoksiin. Meillä ei pitäisi olla varaa syytellä ja tuomita muita, kun itsekin olemme saaneet niin paljon anteeksi.

Toiseksi me olemme oppineet tuntemaan Herramme Jeesuksen: Hänen kohtalonsa ja myös mielenlaatunsa ihmisiä kohtaan. Jeesus joutui itse väärän ja valheellisen tuomion uhriksi. Hänestä annettiin oikeudessa väärä todistus. Koska meidän Vapahtajamme itse on kohdannut tällaisen tuomitsemisen, me emme halua olla samalla tavoin tuomitsemassa muita.

Tunnemme myös Herramme mielenlaadun syntisiä, heikkoja kohtaan. Jumala ei myöskään tuomitse tätä ihmistä vaan edelleen osoittaa häntä kohtaan armahtavaa mieltä. Jeesus itse haluaa vapauttaa ihmisiä, ei tuomita eikä sitoa. Samaa hän odottaa meiltä oppilailtaan. Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän isännekin armahtaa. Hän on armahtanut minua. Hän haluaa armahtaa myös sitä, jonka minä olen valmis tuomitsemaan.

Kolmas syy vapauttavaan tuomioon ja armahtamiseen löytyy silloin kun opimme tuntemaan tuomitsemaamme ihmistä entistä paremmin. Tavallistahan on että tuomitsemme ihmisen pelkästään oman ennakkokäsityksemme mukaan kuulematta häntä. Kuitenkin hän on kohtalotoverimme. Vanha juutalainen sananlasku sanoo, että ketään ei saisi tuomita ellei ole kulkenut päivän matkaa hänen saappaissaan. Meidän on helpompi armahtaa ja antaa anteeksi niitä kokemiamme vääryyksiä ja loukkauksia, kun tunnemme minkälaisten vaikeuksien keskellä tämä toinen ihminen elää. Hän on ehkä itse tullut taholtamme loukatuksi meidän tietämättämme ja tarkoittamattamme. Hän ehkä koittaa puolustaa vain joitakin oikeuksiaan. Ehkä hänellä vain oli huono päivä. Ehkä hän ei ole koskaan kokenut rakkautta.

Jeesus liittää opetuksensa yhteyteen varoituksen. Millä mitalla te mittaatte, sillä mitalla tullaan teille mittaamaan. Jos ei ole valmis toimimaan rakkauden lain mukaan, silloin ei voi itsellekään odottaa laupeutta. Jos me olemme jatkuvasti armottomia, myös meitä kohtaan ollaan armottomia. Jos me emme ole valmiita sovittelemaan ja antamaan anteeksi, myös meidänkään asiassamme ei osoiteta ymmärtämystä. Millä mitalla mittaamme muille, samaa mittaa käytetään viimeisellä tuomiolla meidän asiassamme.

Tästä saattaa saada vaikutelman, että Jumalan laupeuden saamisen edellytys on se, että itse olemme laupiaat. Näin ei kuitenkaan ole. Jumala armahtaa ja on armahtanut meitä ennen kuin meissä oli yhtäkään hyvää aikomusta. Mutta yhteys Jumalaan merkitsee myös sen hedelmän tuottamista, mikä armon ja rakkauden lähteestä kasvaa. Jumalan armon kokeminen muuttaa meitäkin armollisemmaksi. Jatkuva itsepintainen säälimättömyys ja kovuus ei jätä mitään tilaa Jumalalle. Hänen armonsa meitä kohtaan valuu silloin hukkaan.

Meitä hieman kauhistuttaa tämä Jeesuksen varoitus. Sillä tosiasia kuitenkin on se, että ei meillä ole voimaa rakastaa. Me emme halua antaa anteeksi, emme halua armahtaa. Meistä on paljon mukavampi vihata ja olla säälimättömiä. Kostaminen on ehkä syvin nautinto, johon pystymme. Ei suinkaan se, että rakastaisimme vihamiehiänne.

Voima rakastaa ei lähde itsestämme, voima siihen tulee Jumalalta. Meidän on siksi jatkuvasti käytävä Kristuksen ristin juurelle heikkoina ja syntisinä. Näin opimme laupeutta ja armahtavaisuutta häneltä, joka on ollut armahtavainen ja pitkämielinen meitä kohtaan. Hänen rakkaudestaan me saamme voiman antaa anteeksi, armahtaa. Ja niin me osoittaudumme taivaallisen Isämme lapsiksi.

Pitikö se ajatusten top 10 oikein listata

– mikä tuokin luulee olevansa
– x@#//*¤%%&#$£€
– mitä toi täällä tekee
– olis toikin nyt hiljaa
– miks toi katsoi minuun noin
– mitä hän minusta ajattelee
– onkohan mun hiukset hyvin


Kierre, kuilu, silta


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s