Viattomien lasten päivä

Paeta vai jäädä

28.12.2008 Viattomien lasten päivä

Matt. 2: 13-21
Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: “Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet.”   Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: “Egyptistä minä kutsuin poikani.”    Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus:      – Ramasta kuuluu huuto,      itku ja kova valitus.      Raakel itkee lapsiaan      eikä lohdutuksesta huoli,      sillä heitä ei enää ole.    Kun Herodes oli kuollut, Herran enkeli ilmestyi Egyptissä Joosefille unessa ja sanoi: “Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja palaa Israelin maahan. Ne, jotka halusivat surmata lapsen, ovat kuolleet.”    Joosef heräsi, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja palasi Israelin maahan.

Päivän tekstissä on draamaa ja jännitystä. Tietäjät tulevat kumartamaan lasta, tulevaa kuningasta.

Vallassa oleva kuningas huolestuu ja tiedostaa vaaran. Hänen sukunsa kuninkuus on uhattuna. Hän juonittelee ja esittää viatonta löytääkseen lapsen. Mutta tuntee tulleensa petetyksi, kun huomaa, että tietäjät ovat palanneet toista reittiä takaisin kotimaahansa. Hän haluaa keinolla millä hyvänsä mahdollisen kilpailijan kuolevan ja laittaa ison vaihteen päälle. Miekat värjääntyvät pienten lasten verestä. Mutta hän ei voi muuttaa sitä, mikä oli tähtiin kirjoitettu, minkä tietjät tulivat todistamaan. Enkelin johdattamina Joosef ja Maria pääsevät pakoon.

Joosef sai unessa tiedon Herodeksen pahoista aikeista. Enkeli oli esiintynyt unessa Joosefille jo aikaisemminkin. Sillon kun hän oli aikeissa purkaa liittonsa ja jättää Marian oman onnensa nojaan. Enkeli antoi Joosefille tehtävän ja kutsumuksen ryhtyä syntyvän lapsen isäksi, kasvattajaksi ja suojelijaksi. Pian selviää, että suojelua lapsi myös tarvitsee. Enkelit vierailivat Joosefin unissa lopulta ainakin 4 kertaa. Myös idän tietäjät saivat unessa tiedon lähteä takaisin tapaamatta Herodesta.

Joosef sai enkeleiltä kehotuksen lähteä kuolemanvaaraa pakoon.

Pakeneminen yleensä  ymmärretään huonoksi asiaksi. Mutta joskus se on tarpeen. Ei ole vain niin että pelkurit pakenee. Joskus se on viisautta, vaikka silloin ei saa rohkeudesta kehuja.

Miehet on ainakin kasvatettu siihen, että  pakeneminen on raukkamaista touhua. Elokuvassa naisen tuoksu Al Pacino, vanha eläkkeellä ollut sokea ja elämäänsä kyllästynyt eversti puolusti erästä nuorta opsikelijaa kurinpitolautakunnalle suureen ääneen. Hän sanoi oppineensa tuntemaan, että äärimmäisissä oloissa on olemassa vain kahdenlaisia miehiä. Niitä jotka pakenevat ja niitä jotka jäävät seisomaan paikalleen, mihin kuuluvat. Tällaisilla miesten kertomuksilla koitetaan kasvattaa poikia rohkeuden suuntaan. Tosimies kohtaa urheasti vastukset eikä luiki pakoon.

Silti pakeneminen on Raamatussa tutu ilmiö. Siellä monen kerrotaan pakeneen. Jaakob pakeni veljeään Esauta. Moosesta piiloteltiin synnytettyään surmaajilta. Hänet laitettiin miekkaa pakoon kaislakoriin Niilin virtaan, niin kuin Raamatun lukukappaleessa kuulimme. Myöhemmin Mooses pakeni autiomaahan tapettuaan egyptiläisen miehen. Daavid puolestaan pakeni henkensä edestä Saulia, joka vainosi häntä. Profeetta Elia pakeni Isebliä. He ovat kaikki paenneet eikä siinä ole ollut mitään raukkamaista ja pelkurimaista tai hävettävää. Se oli asia, joka heidän silloin oli tehtävä.

Silti on jotenkin erikoista, että Jeesuksen piti lähteä pakolaiseksi. Eikö se äkkiseltään ajateltuna merkitse sitä, että Jumala pakenee. Eikö ole aika hullunkurista. Luoja pakenee luotuaan. Kuvittele lankeemuskertomus toisinpäin: “illan viiletessä Adam kävelli puutarhassa ja Jumala meni häntä piiloon, koska pelkäsi häntä.” Sellaiselta evankeliumin tilanne vaikuttaa, jumala pakenee ihmistä eikä niin, että ihminen pakenee Jumalaa. Miksei Jumala järjestänyt asioita etukäteen niin, että Jeesuksen ei olisi tarvinnut lähteä toiseen maahan? Olihan Jumalalla kaikki valta.

Tarkemmin ajateltuna Jumala ei paennut. Jeesus oli vielä niin pieni, että hän ei vauvana tehnyt itsenäisiä päätöksiä. Hän ei osannut edes vielä puhua. Hän oli riisuutunut voimastaan ja vallastaan. Hänen vanhempansa pakenivat, jotta he suojelisivat lasta. Jumala oli tullut Jeesuksessa niin pieneksi ja heikoksi, että meidän on sitä vaikea  ymmärtää. Hän oli tullut elämään ihmisen elämän sen heiveröisestä alusta alkaen. Pienuus ja avuttomuus korostuvat tässä kertomuksessa. Jeesuslapsi on kannettava pois, turvaan.

Kun evankeliumia lukee, voi huomata, että sanojen tai kertomuksen tasolla kuningas Herodes pyrkii turvaamaan valtansa perimyksen omassa suvussaan. Mutta tarinalla on myös hengellinen taso, jonka lukijat ja kuulijat varmasti ymmärtävät. Kysymys on hyvän ja pahan välisestä taistelusta. Se on suuri draama kaiken tämän takana. Jeesuksen syntyessä toivon valo syttyi pimeään maailmaan, pahan hallitsemaan ja orjuuttamaan maailmaan. Tuo valo häiritsi pimeän ruhtinasta. Niinpä hän halusi sammuttaa sen. Ensin hän koitti tehdä sen juonittelemalla ja viekkaudella, mutta kun se ei onnistunut, hän iski voimalla ja lujaa. Niin, että sivulliset uhrit eivät merkinneet mitään. Pienten ihmisten elämänliekki poljettiin. Betlehemin lastenmurha on kauhea esimerkki pahan mielettömyydestä – siihen mihin se pystyy.

Hyvä koitetaan tuhota heti pieneen alkuunsa, se oli siemen, jota yritettiin estää kasvamasta. Mutta hyvien enkelien johdattamana toivon siemen tai pieni liekki säilyi ja kasvoi salassa pahan sitä tietämättä.

Arkisella tasolla evankeliumi herättää kysymyksen: Milloin on paettava ja milloin on jäätävä paikalleen ja kohdattava taka-ajaja?

Ensiksi on kai kysyttävä, mitä pakenen. Mitä seurauksia kohtaamisesta olisi, mitä pakenemisesta. Jeesuksen paolla oli hirveä seuraus, lukuisten Betlehemin lasten kuolema. Mutta vielä hirveämpi seuraus olisi ollut siinä, jos Herodes olisi saanut Jeesuksen kiinni. Tiedämme toki että tällaista ei olisi päässyt tapahtumaan. Jumala piti huolta Pojastaan. Mutta lukijalle näytetään samalla minkälaisista voimasuhteista on kysymys.

Mutta mitä sinä pakenet? Pakeneminen on hyvin yleistä. Pakenetko ahdistusta, vastuuta, stressiä, vaikeaa valintaa, mikä pitäisi tehdä vai väkivallan uhkaa. Pakenetko jotakin ihmistä, totuutta, kutsumustasi, Jumalaa.

On asioita, joita ei voi täysin paeta, ne seuraavat meitä. Et voi paeta itseäsi iäksi. Tällainen pako on pakenemista valheeseen. Vastuutaan ei pidä paeta, vaan kasvaa vastuunsa mittaiseksi. Voiko kohtaloaan paeta? Onko meillä kohtaloa?

Erään tarinan mukaan nuori mies oli tullut tapaamaan kuolevaa vanhusta. Kuolema itse tuli viikatteineen paikalle ja kysyi hämmästyen nuorelta mieheltä: Mitä sinä täällä teet. Mies säikähti ja lähti niin nopeasti 300 km päähän Helsinkiin kuin vain pystyi. Vanha mies kysyi kuolevalta, ”Miksi sinä tuota nuorta poikaa pelottelit!”

En minä mitään pelotellut. Ihmettelin vain, mitä hän täällä tekee, kun minulle on merkitty tapaaminen hänen kanssaan illalla Helsinkiin. (Mukaeltu tarina mahd. Anthony de Mellon kirjasta ”Kuolema teheranissa”)

Eilisessä elokuvassa Viimeinen samurai, kysymys kohtalosta oli esillä. itämaiset kulttuurit saattavat pitää kohtaloa väistämättömänä. Viimeinen samurai sai ystävältään neuvon, joka vastaa enemmän kristillistä käsitystä: Tee kaikki voitavasi, ennen kuin sokeana alistut mihinkään suuntaan, silloin kohtalo ehkä näyttäytyy sinulle.

Kohtalon käsitettä kristillisessä ajattelussa ei tosin paljon käytetä. Se on itsellenikin aika vieras. Vaikka evankeliumissa oli esillä itämaan tietäjät, jotka tarkkailivat tähtien liikkeitä. Tähdet heille olivat kohtalon kuvastimena. Ne olivat Herodesta vastaan ja Jeesuksen puolella. Meidän ei kuitenkaan tarvitse tarkkailla tähtiä. Jumala pitää meistä huolen.

Kohtaloa parempi sana on kutsumus. Sitä voi toki paeta, ehkä hylätäkin sen. Joona yritti sitä, mutta palautettiin voimakeinoin takaisin tehtäväänsä. Yleensä Jumala ei toimi näin. Joka tapauksessa ihminen ei voi tulla onnelliseksi, jos hän kieltää kutsumuksensa.

Toisinaan pahaa on hyvä paeta ja pysyä siitä kaukana. Toisinaan pahaa on vastustettava, mutta ei pahan omin asein. Paha voi saada paljon tuhoa aikaan. Pahaa on vastustettava ennen kaikkea itsessään. Mutta kaikkea ulkopuolellaan olevaa pahaa me emme pysty voittamaan emmekä poistamaan.

Tyhmänrohkeana ja varustautumatta ei voi lähteä mihnkään taisteluun vastustamaan pahaa. Silloin tulee kovia kolhuja. Jeesuksenkin oli kasvettava mieheksi ennen kuin  hän asettautui pahaa vastaan. Ihminen ei omassa voimassaan voi pahalle mitään. Se on meitä suurempi. On turvauduttava Jumalaan. Joskus pakeneminen antaa meille lisäaikaa varustautua sen kohtaamiseen, mitä pakenemme.

Ehkä tärkeintä on kysyä pakotilanteessa: pakenenko minä Jeesuksen kanssa vai ilman häntä. Jääkö Kristus sinne, mistä kiiruhdan pois. Vain Jeesuksen kanssa olen taistelussa pahaa vastaan enkä pahan puolella.

Kun Jumala lähettää jonkun pakoon, hänellä saattaa olla sille toisenlainen tehtävä. Jumala lähetti oman kansansa pois Israelista diasporaan, heitä meni lähivaltioihin. Se mahdollisti samalla evankeliumin leviämisen. Juutalaiset synagogat olivat kasvualusta seurakunnille.

Vauvana Jeesus pakeni, mutta ei enää aikuisena. Hän kohtasi vastaustajansa ja vihollisensa. Se ei ollut enää Herodes suuri eikä hänen poikansa Herodes Antipas, ei Pontius Pilatus. Silloin hän kohtasi pimeyden ruhtinaan ja syöksi tämän vallastaan. Jeesus ei ole enää pakolainen. Hän on kuoleman, synnin ja pimeyden voittaja ja kuningas.

Jos joudummekin joskus pakenemaan, tehkäämme se Kristuksen kanssa. Hän on tuova meidät myös takaisin sinne, mihin kuulumme.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s