10. shell

10. shell – 1.8.2010 – kiinnijäänyt varas tekee vielä yhden kolttosen

Jeesus puhui sitten opetuslapsilleen: »Oli rikas mies, jolla oli taloudenhoitaja. Hänelle kanneltiin, että taloudenhoitaja tuhlasi hänen omaisuuttaan. Hän kutsui tämän luokseen ja sanoi: ’Mitä minä sinusta kuulen! Tee tili toimistasi, minun talouttani sinä et enää hoida.’ Mies mietti: ’Mitä minä nyt teen? Isäntä panee minut pois taloudenhoitajan toimesta. Kaivaa en jaksa, kerjätä en kehtaa. – Nytpä tiedän! Järjestän niin, että toiset ottavat minut taloonsa, kun joudun lähtemään työpaikastani.’ Hän kutsui isäntänsä velalliset vuoron perään luokseen. ’Paljonko olet velkaa isännälleni?’ hän kysyi ensimmäiseltä. ’Sata astiaa öljyä’, tämä vastasi. Taloudenhoitaja sanoi: ’Tässä on velkakirjasi, istu ja merkitse äkkiä viisikymmentä.’ Sitten hän kysyi toiselta: ’Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?’ Tämä vastasi: ’Sata tynnyriä vehnää.’ Taloudenhoitaja sanoi: ’Tässä on velkakirjasi, merkitse kahdeksankymmentä.’»
    Ja Herra kehui epärehellisen taloudenhoitajan viisautta. Hän sanoi:
    »Tämän maailman lapset menettelevät toisiaan kohtaan viisaammin kuin valon lapset. Minä sanonkin teille: hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole.» Luuk. 16: 1-9

Evankeliumi on tänään hyvin mielenkiintoinen ja kertomuksen taloudenhoitaja oli oikeasti uskomattoman röyhkeä, rohkea ja nokkela. Hän pelasi taitavasti omat korttinsa.

Koska yhdellä kuulemisella ei heti pääse evankeliumin tapahtumaan kiinni, kerrataan hieman tilannetta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kysymys on siitä, että tämä nokkela taloudenhoitaja sai potkut tehtävästään, koska oli kavaltanut isäntänsä varoja. Silloin kun normaali ihminen jää kiinni rikoksistaan, hän tavallisesti katuu tekojaan ja lupaa parantaa tapansa. Evankeliumin taloudenhoitaja sen sijaan laittaa lisää röyhkeyttä kehiin ja suunnittelee kaupan päälle vielä aikaisempaa isomman rikoksen isännän omaisuuden suhteen, mutta tekee sen niin ovelasti, että kaiken paljastuttua, isäntä ei voinut muuta kuin nauraa tämän kaverin juonille vaikka häneltä oli puhallettu summa, joka vastaa perusjannun puolentoista vuoden palkkaa.

Mutta miten tämä jutun juoni toimii? Jeesuksen kertomuksessa isäntä on suurtilallinen. Sillä on valtavat maaomaisuudet. Suuri osa maista on vuokraviljelijöillä ja vuokra maksetaan maan antimilla sillä mitä tilat tuottavat. Tilan haltija ja herra itse viettää aikaansa seurustelemalla toisten ylimysten kanssa. Hän ei puutu omaisuutensa hallinnoimiseen ja kartuttamiseen. Hän pääasiassa nauttii varallisuudestaan ja harrastaa politiikkaa, suurempia kuvioita. Muut ihmiset hoitavat käytännön asiat ja kirjanpidon – kaiken. (Hänen ei tarvinnut laittaa käsiänsä… muuta kuin valkoisiin hanskoihin)

Kyliltä kuuluu kuitenkin pahoja puheita hänen taloudenhoitajastaan. Henkilö joka hoitaa hänen rahaliikennettä, vuokran keräystä ja muuta käytännön puuhaa, on käyttänyt luottamusasemaansa väärin, kahminut omaisuuksia omaan taskuunsa. Isäntä kutsuu hänet puhutteluun.

Puhuttelu on sangen yksipuolinen. Vain isäntä puhuu, taloudenhoitaja ei puhu eikä pukahda. Ehkä hän tietää, että todisteet häntä vastaan on sen verran ilmeiset, että puolustelemalla ei kannattanut enää pahentaa tilannettaan. Nyt hän menetti vain työpaikkansa vaikka olisi voinut menettää päänsä.

”Tee tili toimistasi”, isäntä sanoi – eli luovuta tilikirjat, velkakirjat ja kaikki taloudenhoitoon kuuluvat asiakirjat. Hän menetti valtuutensa toimia ja tehdä kauppoja isännän nimissä. Tehtävä annetaan jollekulle toiselle.

Hänet on erotettu, mutta tilikirjat oli vielä hänen hallussaan eivätkä velalliset tienneet vielä mitä on tapahtunut. Hänellä on muutama tunti aikaa koota asiakirjat kasaan ja luovuttaa ne isännälle. Miten hän käytti tämän lyhyen ajan?

Ennen kuin tieto hänen viraltapanosta levisi eteenpäin, hän kutsui velalliset yksitellen luokseen. Nyt velkakirjoja muutettiin ilman, että tavara tai raha vaihtoi omistajaa. Velkasummaa pienennettiin ja hämmästynyt velallinen allekirjoitti uuden pienemmän velan. Eräskin kaveri sai puolet velastaan anteeksi. Velallisille se oli suuri uutinen. Erotettu taloudenhoitaja teki näin siksi, että he jäisivät hänelle kiitollisuudenvelkaa ja turvaisivat hänen tulevaisuutensa kun hän jäi ilman työtä.

Evankeliumin kertomus päättyy tähän, mutta kuulijan tehtävä on ajatella sen jatko. Mitä tapahtui kun velalliset saivat suuria huojennuksia velkataakkaansa ja mitä tapahtui kun isäntä sai tilikirjat käsiinsä ja huomasi tämän viimeisen huijauksen?

Viimeisen tempauksen jälkeen velalliset olivat sekä tilanhoitajalle, että hänen isännälleen kiitollisia tästä suuresta laupeudenteosta, joka heitä kohtasi. Mitä ilmeisemmin kertoivat kaikille hänen hyvyydestään heitä kohtaan. Isännän maine kasvoi ja häntä ihailtiin ja hänen anteliaisuuttaan ylistettiin ja hänen jalkojaan suudeltiin.

Isännällä oli nyt kaksi toimintavaihtoehtoa. Hän voisi mennä velallisten luo ja sanoa, että tilanhoitaja on ylittänyt valtuutensa. Hänet oli jo erotettu virasta eikä hänen myöntämät velan alennukset ole päteviä. Kaikki on maksettava korkoineen takaisin. Tämän seurauksena ilo ja kiitollisuus olisi kääntynyt vihaksi ja katkeruudeksi isäntää kohtaan. Se olisi ollut isännällekin huonoa mainosta. Toinen vaihtoehto oli olla hiljaa antaa asian olla ja nauttia anteliaan hyväntekijän roolista mikä hänelle tässä tarjoutui. Aivan varmasti taloudenhoitaja oli suunnitelmassaan ottanut tämän huomioon. Hän otti ison riskin ja jätti kaiken yhden kortin varaan. Hänen suunnitelmansa onnistuisi vain jos isäntä antaa asian olla eikä lähde peräämään menetettyjä rahojaan.

Kertomuksessa pahis pääsi pälkähästä ja selvisi ilman tuntuvia vaurioita nokkeluutensa ansiosta.

Jeesus kehuu taloudenhoitajan nokkeluutta ja kykyä selvitä hankalasta tilanteesta kuivin jaloin. Hänen epärehellisyyttään Jeesus ei kehunut ainoastaan hänen viisauttaan. Jeesushan sanoi häntä selvästi tämän maailman lapseksi – ei Jumalan valtakunnan tai valon lapseksi. Luultavasti kertomuksen taustalla oli jokin tunnettu tapahtuma ja Jeesus hämmästeli kaverin rohkeutta pelata yhden kortin varassa eli luottaa isännän suurpiirteisyyteen.

Mikä logiikka Jeesuksen sanoilla on? Hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole.

Tämä on ongelmallinen kohta sillä rahalla ei saa ystäviä, ei rakkautta, eikä hyvää omaatuntoa. Kenelläkään ihmisellä ei myöskään ole valta ottaa minua iäisiin majoihin. Se tapahtuu vain Jumalan armosta.

Jos tämä olisi vertaus jossa ihminen vie kuoltuaan koko elämäänsä koskevat tilikirjat Jumalalle tarkastettavaksi, tulkinnasta tulisi hyvin pitkä ja vaikea – sillä kertomuksessa isäntää huijataan ja ankarasti, mutta Jumala ei ole huijattavissa. siksi pitäydyn tulkinnassa, joka säästää sekä aikaa että teidän hermojanne.

Jospa kysymys on vain siitä, että Jeesus huomaa miehen toimissaan todella ylivertaisen ovelaksi ja toivoisi, että myös hyvän tekemiseen löytyisi samanlaista lahjakkuutta. Voisiko meillä hyvän tekemisessä olla tuollaista viisautta – eikä vain silloin kun yritämme huijata, varastaa, kavaltaa ja pettää. Miksi vain pahuus herättäisi meissä esiin älykkään suunnittelijan? Onko pahuudella siihen jokin yksinoikeus? Onko hyvyys muka niin tylsää että se ei innosta meitä luovaan nerokkuuteen? Se ei voi olla niin. Haastan teidät rippikoululaiset ja rippikoululaisten sukulaiset tekemään toisillenne hyviä asioita ja käyttämään mielikuvitusta ja luovuutta siinä.

Mielestäni leirillä onnistuimme juuri tässä. Vaikka kristinoppia ei tunnilla ainakaan loppukokeen perusteella kovin hyvin saanut perille, niin leirillä oli kuitenkin hauskaa, siellä leikittiin ja laulettiin tavalla, mitä nämä nuoret eivät ehkä ole tehneet vähään aikaan. Leirimme oli varsinainen huvipuisto ja taivaan esikartano. Siellä oli vesisotaa, keinupalloa (olin kokonaan unohtanut sellaisen pelin olemassaolon. Leirillä siitä tuli todella suosittu), The Peli, raivopalloa – eli tiedätte ison jumppapallo. Meillä oli leirillä kaksi sellaista ja leiriläiset saivat purkaa energiaansa niihin. Lisäksi kuvasuunnistusta, saunomista, isosten sketsejä iltaohjelmissa ja laulua. Rohkeimmat astuivat pehmustettuun arkkuun, jossa oli rullat alla ja hetkessä se muuttuikin hyrräksi. Nämä kaikki tehtiin ilman katalia juonia eikä kenelläkään ollut seuraavana aamuna hutera olo tämän hauskuuden tähden.

Toivon, että leiri jää mieleenne hienona kokemuksena, onnellisena ja hyvänä aikana. Kun sitä myöhemmin ajattelette niin palautukoon mieleen myös se mistä kaikki hyvä on peräisin. Että se kaikki hyvä on elämässäni myös lainaa. Me astumme kerran Jumalan eteen – emme toivottavasti huijareina ja kavaltajina vaan suuren armon saaneina.

Eläkää rohkeasti, eläkää Jumalaan luottaen ja turvaten. Älkää eksykö pahoille teille, jotka lupaavat paljon, mutta eivät voi teitä pelastaa. Todellinen hyvyys ja rakkaus tulee ristiinnaulitulta Jeesukselta. Jos joskus huomaattekin joutuneen eksyksiin, huutakaa ja rukoilkaa Jeesusta apuun. Hän kuulee ja haluaa auttaa…

Lähteenä mm. Kenneth E. Bailey: Jeesus lähi-idän asukkaan silmin.

Hjs 10 – Harjavallan kirkko 8.8.2004

Pataviitonen ja ristikuningas

Jeesus puhui sitten opetuslapsilleen: ”Oli rikas mies, jolla oli taloudenhoitaja. Hänelle kanneltiin, että taloudenhoitaja tuhlasi hänen omaisuuttaan. Hän kutsui tämän luokseen ja sanoi: ’Mitä minä sinusta kuulen! Tee tili toimistasi, minun talouttani sinä et enää hoida.’ Mies mietti: ’Mitä minä nyt teen? Isäntä panee minut pois taloudenhoitajan toimesta. Kaivaa en jaksa, kerjätä en kehtaa. – Nytpä tiedän! Järjestän niin, että toiset ottavat minut taloonsa, kun joudun lähtemään työpaikastani.’ Hän kutsui isäntänsä velalliset vuoron perään luokseen. ’Paljonko olet velkaa isännälleni?’ hän kysyi ensimmäiseltä. ’Sata astiaa öljyä’, tämä vastasi. Taloudenhoitaja sanoi: ’Tässä on velkakirjasi, istu ja merkitse äkkiä viisikymmentä.’ Sitten hän kysyi toiselta: ’Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?’ Tämä vastasi: ’Sata tynnyriä vehnää.’ Taloudenhoitaja sanoi: ’Tässä on velkakirjasi, merkitse kahdeksankymmentä.'”
Ja Herra kehui epärehellisen taloudenhoitajan viisautta. Hän sanoi:br> ”Tämän maailman lapset menettelevät toisiaan kohtaan viisaammin kuin valon lapset. Minä sanonkin teille: hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole. Luuk 16:1-9

Päivän evankeliumissa on mielenkiintoinen asetelma. Evankeliumissa oli aikamme mittapuiden mukaan ökyrikas suurtilallinen. Hänellä oli hämäräbisneksiä tekevä omaisuuden hoitaja. Tämä pelasi kaikessa hiljaisuudessa omaan pussiinsa. Käytti siis virka-asemaansa hyväkseen. Kun totuus omaisuuden hoitajan puuhista paljastui, hänen oli luovutettava tilikirjat isännälle tarkastusta varten. Hänen elämänsä ja turvallisuutensa rakenteet olivat romahtamassa.

Mikään työtodistus, jonka hän tulisi saamaan ei takaisi turvattua tulevaisuutta. Menetetty maine kulkisi edellä portteja sulkien. Hän mietti kuumeisesti umpikujastaan ulospääsyä.

Samassa hän keksikin itselleen pakotien. Hän kutsui isäntänsä velalliset luokseen ja sanoi, että puolet velasta sai anteeksi, kun maksaisi ne heti. He olivat olleet velkaa hänen isännälleen, nyt he jäivät kiitollisuuden velkaan tälle juonittelijalle.

Kuka ottaisi miehen töihin tällaisen tempauksen jälkeen. Ovatko velalliset suosiollisia hänelle ja ottavat hänet töihin. Jos tämän ajan yhteiskuntaa arvioi, niin monikin kelpuuttaisi hänet virkaan. Häikäilemättömät bisneshait ovat jo osa todellisuuttamme. Tunteettomalle talousajattelulle on aina kysyntää.

Jeesus kehui väärämielistä taloudenhoitajaa viisaaksi. Se on evankeliumissa hämmästyttävä asia, jota Raamatun lukijan on vaikea ymmärtää. En väitä minäkään, että pystyisin saamaan riittävää valoa päivän evankeliumiin.

Taloudenhoitajalla oli käytännön viisautta toimia tämän maailman kovien realiteettien kanssa niin, että selviää voittajana. Hän oli viekas kekkuli, liukas kuin saippua: siitä ei saa minkäänlaista otetta ja juuri kun luulee tallaavansa sen murskaksi jalallaan, niin liukastukin siihen ja kaatuu kolisten selälleen. Hän osasi pelata väärämielisessä maailmassa sen väärämielisten sääntöjen mukaan. Siitä hän kehunsa oli ansainnut.

Jokainen teistä tuntee varmaan korttipelin, jolla on kaunistelematon nimi: paskahousu. Pelin häviäjää kutsutaan sellaiseksi. Häntä mollataan ja hänen kustannuksellaan lasketaan leikkiä. Häviäjä saa ymmärtää, että hän ei vielä kelpaa tosimiesten tai tosinaisten maailmaan, jossa ei tuhrita housuja. Tästä pelistä on olemassa myös toisenlainen versio. Peli on muuten sama, mutta kortteja ei lyödä oikein päin, niin että maat ja numerot näkyvät, vaan nurinpäin. Voit lyödä kasan päälle pata vitosen ja sanoa, että se on ruutu kymppi. Jos bluffisi onnistuu korttikasa kaatuu, mutta jos bluffisi paljastetaan joudut ottamaan koko ”haisevan” kasan käteen. Peli on bluffia alusta alkaen, hämäystä joka kortti.

Tämä maailma toimii bluffipelin säännöillä. Kun ns. kunnon kansalaiset pelaavat avoimin kortein, niin tosi häijyt pelaajat tietävät, että kortin todellisella arvolla ei tarvitse olla mitään tekemistä sen käyttöarvon kanssa. Vitonen käy tarvittaessa viidestä kympistä, jos osaat esittää asian oikein. Evankeliumin taloudenhoitaja oli tämän pelin taitaja todellisessa elämässä ei vain korttipakan ääressä.

Suurtilallinen oli saanut hänet palkkalistoilleen ja kerännyt hänen avullaan sievoiset voitot. Suurtilallinen tuskin itsekään oli mikään hurskauden perikuva. Sellaista omaisuutta, mikä hänellä oli, ei hankittu viattomin keinoin, vaan keinottelemalla, juonittelemalla ja kiertämällä lakia ja jopa lakia rikkomalla.

Siihen juonitteluun hän oli saanut alan ammattilaisen, joka vainusi löysän rahan ja tarrasi siihen kiinni kuin vihainen koira. Mutta kaiken aikaa tämä oli puuhastellut salassa etuisuuksia itselleen isäntänsä kustannuksella. Kortit olivat nurinpäin myös pelissä hänen kanssaan. Mitä muuta isäntä voi häneltä odottaa. Hänen tehtävänsä oli ollut hankkia vaurautta isännälleen keinoja kaihtamatta, yhdeksättä käskyä rikkomalla. Jos hankkii itselleen hullun koiran vahdiksi, pitää varautua siihen, että se käy myös omaan jalkaan. Niin hänelle oli käynyt.

Viime keskiviikkona tulleessa dokumentissa kerrottiin, kuinka ”syyskuun yhdennentoista” terrori-iskussa lentokoneiden iskeydyttyä World Trade Center’in pilvenpiirtäjiin, pörssin työntekijöiden ensimmäiseen ajatukseen ei kuulunut suru, tai osanotto, ei kauhu eikä tuska, he eivät kysyneet ”oliko siellä ystäviäni” tai edes ”kuinkahan paljon siellä kuoli” vaan ”kuinkahan paljon kullan hinta nousi”. Kun Irakissa alkoi sota, pörssissä hurrattiin: öljyn hinta nousee ja osakkeiden omistajat tuplaavat sijoituksensa.

Tällaisia ovat tämän päivän rikkaiden taloudenhoitajat. He osaavat lukea aikaansa ja tehdä nopeita päätöksiä. He kasvattavat rikkaiden omaisuutta toisten kurjuuden kustannuksella.

Silloin kun on päässyt rahamaailmassa vallan ja vaikuttamisen kahvaan kiinni, siitä ei hevin halua luovuttaa. Siitä kahvasta väännetään vaikka auringosta valo sammuisi. (Siitä kahvasta väännetään, vaikka helvetin voimat pääsisivät irti,) kunhan vain minä saan ahneuteni tyydytettyä. Näin toimii ihminen.

Onko tämä liukas luikku ja pikku termiitti kirkon kuuluttama esikuva konfirmoitaville nuorille? Hänen moraalittomuutensa ei ole esikuva. Jeesus kehui hänen kekseliäisyyttään ei hänen moraalittomuuttaan. Nuoret tuskin tarvitsevatkaan kirkon opastusta tällaisen viisauden hankkimisessa. Maailma itse opettaa, että niitä kaikkia korttejaan ei tarvitse näyttää. Kun on riittävän monta kertaa hävinnyt pelissä, haluaa häviäjän maineesta eroon.

Rippileirillä opettelimme toisenlaisia elämänarvoja kuin mainoksissa ja bisnesmaailmassa esiintyvä ”häikäilemättömyyden moraali”. Mutta sinisilmäinenkään ei pidä olla. On hyvä tietää, että tämän päivän arvomaailma tai pelimaailma ei tunne armoa, ei syyllisyyttä eikä häpeää. Sellaiset tunteet on varattu häviäjille, niille, joille jää ne pelin viimeiset kortit käteen. On hyvä tietää, että maailmassa pelataan käännetyin kortein. Kenenkään ei tarvitse tulla huijatuksi.

Mutta elämän suuri päämäärä ei evankeliumin mukaan ole ahneuden janon tyydyttäminen katoavin tavaroin. Pyrkimys käy kohti iäisiä asuntoja. Sinne mennään vain yhden portin kautta ja yhdellä kortilla. Bluffilla ei pääse sisään. Sillä portilla kaikki kortit paljastuu. Se edustaa kokonaan toisenlaista arvomaailmaa kuin tuo edellä kuvattu. Jeesus ei tee meistä pikavoittojen metsästäjiä.

Jos korttipakasta olisi valittava tuo yksi kortti, niin se kai olisi ristikuningas, ristin kuningas. Se kortti kertoo maailmassa tappiolle joutuneille sitä armon sanomaa, joka maailmasta puuttuu, jota maailmasta ei saa eikä kannata hakea. Ristillä kuollut Jeesus on ikuisen taivaan valtakunnan kuningas. Hänen kuolemansa tähden Jumala antaa minulle syntini anteeksi ja avaa taivaan ikuisen elämän portin edessäni. Siihen ei auta pelitaitoni, vaan turvautuminen yksin Jeesuksessa koittaneeseen Jumalan armoon.

2 Comments

  1. Kun tämä teksti taas kerran tänä kesänä sattui moneen konfirmaatioon, luulen, että saarnamiehet ja -naiset toisenkin kerran pyörittivät päätään epätietoisena tämän tekstin edessaä. Selvisit ihan hyvin.

    Olen löytänyt oman ratkaisuni käyttää tämän tekstin ajatuksia kiertäen omalla ”kierolla” tavallani. Kun olen ihmisten kanssa tekemisissä ”evankeliumin asialla”, käytän rauhassa niitä ominaisuuksiani/tietojani/taitojani, jotka ovat yhteisiä kulloisenkin kuulijakunnan kanssa. Niissähän ei sinänsä ole mitään ”väärää”, mutta ne antavat mahdollisuuden helpompaa kohtaamiseen. (Thaimaassa puhuttiin ”Raavi siitä, mistä kutiaa”- lähtökohdasta.)

  2. Saattaa olla, että konfirmaatioon on saarnatekstiksi otettu usein Vanhan testamentin juttu, jossa Jumala sanoo Salomolle, Pyydä minulta mitä vain niin minä annan sen sinulle…
    Minulla saarna antoi ehkä odottaa enemmän itseltään kuin mitä pystyi odotuksiin vastaamaan. Miksi Jeesus ihan oikeasti nosti tämän tapahtuman puheenaiheeksi. Kovin napakkaa vastausta siihen on vaikea antaa. Minun vastaukseni jää kevyeksi – mutta konfirmaatiosaarnassa ei ole tilaa lähteä kovin perusteelliseen pohtimiseen. Olisi kiva lukea sinun saarnasi aiheesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s