Marian ilmestyspäivä

Marian ilmestyspäivä – mitä Maria tervehdyksessä hämmästyi

Iloitse Maria, itke Maria! – 2007

Evankeliumi Luuk. 1: 26-38
Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!” Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.” Maria kysyi enkeliltä: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella – hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” Silloin Maria sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Niin enkeli lähti hänen luotaan.

Kun mietin päivän aihetta. Ensiksi on päätettävä, vietänkö Marianpäivää vai Marian ilmestyspäivää. Jos juhlimme Marianpäivää, silloin juhlimme jotakin sellaista mitä Maria on, mitä hän on tehnyt. Jos juhlimme Marian ilmestyspäivää, juhlan luonne muuttuu. Sen aiheeksi tulee se, mitä Maria on kohdannut. Eli onko juhlan aihe Mariassa, hänen hurskaudessaan, nöyryydessään vai osoittaako juhla muualle, Marian ilmestykseen – siis siihen, mitä Jumala tekee? Suomessa kysymystä sekoittaa se, että virallisesti meillä vietettiin Marianpäivää vielä vuosituhannen vaihteeseen asti ja vasta kymmenisen vuoden ajan meillä on kalenterissa lukenut Marian ilmestyspäivä. Tämä muutos kertoo sen, että me vietämme Kristusjuhlaa – tilanne on vähän sama kun vietämme syntymäpäivää, juhlimme syntynyttä henkilöä emme synnyttäjää. Vaikka kyllä äidille tietysti kiitos kuuluu.

Tätä pohtiessani huomaan kuuluvani niihin, joille Mariaan liittyvät juhlat ovat hieman ongelmallisia. Kannan sitä luterilaista historiaa mukanani, jossa katolisten ja ortodoksien Mariaan kohdistunut kunnioitus tuntuu ylikorostuneelta. Tiedostaessani tämän samalla pelkään, että menetän jotakin arvokasta Marian ilmestyspäivän ilosta ja merkityksestä.

Muualla kristikunnassa Jeesuksen äiti Maria on nostettu huomattavaan korkeaan asemaan. Se tuntuu oudolta varsinkin, kun tarkastelee evankeliumista Jeesuksen suhdetta äitiinsä, sitä ei voi niiden viitteiden perusteella sanoa erityisen lämpimäksi.
– 12-vuotiaana hän karkasi vanhempiensa luota,
– kerran taas Jeesukselle tultiin ilmoittamaan, että hänen äitinsä ja veljensä kysyvät häntä, Jeesus sanoi; kuka on minun äitini ja ketkä ovat veljiäni… Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini (Mk 3:33-35).
– Kun eräs nainen huusi kuuluvalla äänellä: ”Autuas se kohtu, joka on sinua kantanut! Autuaat ne rinnat, joita sinä olet imenyt!”, Jeesus ei vastauksessaan yltynyt äitiään kehumaan: Joo ja mun äiti tekee muuten kymmenen kertaa paremmat lihapullat kuin täällä kukaan. Hän käytti tilanteen hyväkseen ja käänsi ajatukset Jumalaan, kun hän sanoi: ”Niin, autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä.” Jokaisen ihmisen autuus liittyy Jumalan sanaan, joka siemenen tavoin kantaa elämässämme hedelmää. Myös Marian autuus tuli siitä, että hän kuuli Jumalan sanan ja suostui Jumalan tahtoon. Jeesus antoi tunnustuksen äitinsä uskolle mutta ei niinkään hänen äidillisille puolilleen.

Tulee väistämättä vaikutelma tunnekylmyydestä Jeesuksen ja hänen äitinsä välillä. Mutta se ei välttämättä johdu siitä, että kodista olisi puuttunut rakkauden lämpö. Ehkä Jeesuksen ankara suhtautuminen äitiinsä oli osa hänen kutsumuskamppailuaan. Luonnolliset rakkauden ja kiintymyksen tunteet, jotka hänellä oli äitiinsä, hän joutui ikään kuin sulkeistamaan ja torjumaan ne. Lähisuhteet eivät saaneet häiritä hänen kutsumustaan. Hänellä oli yksi tehtävä, joka kävi ylitse muiden: antaa elämänsä koko maailman edestä. Oli liian riskialtista ajatella asiaa äidin näkökulmasta.

Jeesuksella oli oma kutsumuksensa ja Marialla omansa. Marialle kutsumus avautui, kun hän oli vielä alle rippikouluikäinen.

Enkelin vierailu Marian kodissa on lukuisien taulujen, maalausten ja laulujen aihe. Tämä tapahtuma pitää sisällään maailman tunnetuimman tervehdyksen; enkelin tervehdyksen Marialle. Ole tervehditty Maria, sinä armon saanut. Toinen tunnettu tervehdys on Juudaksen kavaltaja-tervehdys: Terve, rabbi. En tiedä onko muita tunnettuja tervehdyksiä olemassa. Ehkä ylösnousseen Jeesuksen ensimmäiset sanat oppilailleen: Rauha teille!

Mutta Maria ihmetteli saamaansa tervehdystä: mitä sellainen tervehdys saattoi merkitä. Evankeliumin mukaan Maria ei ihmetellyt enkeliä, vaan hän ihmetteli tervehdystä. Mitä ihmeellistä enkelin tervehdyksessä oli? Mitä Maria siinä hämmästyi? Oliko niissä sanoissa jotakin erikoista?

Suomalaisessa käännöksessä tervehdys lukee muodossa: Ole tervehditty Maria, sinä armon saanut. Alkuperäisessä tekstissä on sanat: χαιρε κεχαριτωμενη – Khaire kekharitoomenee. Sanatarkasti se voitaisiin suomentaa: ”Iloitse sinä, joka olet saanut armon”.

Maailman kuuluisammassa tervehdysissä tervehdyssana on kreikkalainen khaire – iloitse. Myös Juudaksen kohtalokas tervehdys on kirjattu samalla sanalla. Samoin sotilaat tervehtivät ristiinnaulittua sanalla khaire! – lisäksi ylösnoussut Herra tervehtii oppilaitaan sanalla khaire. Mutta juutalaiset eivät yleensä toivottaneet toisillensa iloa vaan rauhaa, shalom (kreikaksi eireenee ειρηνη). Jeesus käytti tavallisesti tätä ja pyysi oppilaitaan tekemään samoin, kun hän lähetti heidät ihmisten luo. (kreikkalaiset toivovat iloa, juutalaiset rauhaa ja suomalaiset terveyttä)

Enkeli ei siis toivottanut rauhaa, vaan käytti tavallisesta poikkeavaa tervehdyssanaa. Se saattoi osaltaan saada Mariaa miettimään, mistä tässä on kysymys. Ehkä ilolla oli merkityksensä.

Mutta ei varmaankaan pelkät tervehdyksen sanat herättäneet hämmennystä. Ehkä vielä enemmän vaikutti se, miten nuo sanat lausutaan. Kuulija tiesi siitä odottaa jotakin erikoista. Tervehtijällä oli tiedossaan jotakin sellaista, mistä kuulija oli vielä täysin tietämätön.

Minkälainen tervehdys saisi sinut mietteliääksi? Mitenkä tervehtisit ihmistä, jonka tietäisit voittaneen lotossa jättipotin, mutta tämä itse ei tiedä. (no mutta hei Maria! — ollaaks kavereita).

Entä mitenkä tervehtisit ihmistä, jonka tietäisit lähettäväsi kärsimysten tielle? Mutta et halua että hän murtuu ja menettää rohkeutensa. (- Rakas Maria. Minun on kerrottava sinulle jotakin.)

Enkelin tervehdys tai viesti Marialle kätkee sisällensä molemmat asiat. Se on kuin lottovoitto ja samalla myös kutsu vaikealle kärsimyksen tielle. Lottovoitto se on siten, että kaikista maailman juutalaisista naisista maailman kaikkina aikoina valinta osui juuri Mariaan. Suosio ja siunaus, jonka hän sai tämän tehtävän myötä on merkittävämpi, kuin kukaan ihminen koskaan on saanut. Tätä Marialle osoitettua kunniaa kirkko on pitänyt tärkeänä ja kutsunut Mariaa Jumalansynnyttäjäksi – siksi, että hän kantoi kohdussaan Jumalan ikuisuudessa syntynyttä Poikaa, joka nyt astuu kirkkaudestaan ihmiselämän taipaleelle.

Lottovoittoon sisältyi myös vero, jota ei ääneen sanottu. Mutta luultavasti ainakin enkeli tiesi, minkälainen tapahtumasarja alkaa, kun korkeimman voima peittää Marian varjollaan. Enkeli sanoi, että hänestä tulee kuningas Daavidin valtaistuimelle ja jonka kuninkuus ei tule loppumaan. Enkeli sanoi tietysti aivan oikein. Mutta hän ei sanonut kaikkea.

Enkeli pimittää häneltä sen tiedon, että poika tulee kuolemaan väkivaltaisesti. Maria joutui silloin näiden tapahtumien kohdatessa käymään tuskansa läpi epätietoisuuden hämärässä. Hänen pojalleen luvattiin kuninkuutta, mutta hänet annettiin kuolemaan. En tiedä luuliko Maria Jumalan suojeluksen pettäneen, kun Jeesus vangitaan ja teloitetaan. Hän uhrasi koko elämänsä poikansa hengen varjelemiseen, jotta hän voisi astua kuninkaana kunniaan, mutta nyt kaikki näyttää menevän pieleen.

Olisiko enkelin viestissä pitänyt näkyä myös tämä toinen puoli, jotta Marian valinta, suostuminen kutsumukseen olisi ollut aito? – Mielestäni ei. Enkelin viesti oli riittävä.

Eikö suostuminen kutsumukseen ole aina suostumista matkalle, jonka lopputulosta tai matkan vaiheita ei voi tietää?

Marian luottaminen Jumalaan ei ollut vain älyllistä uskoa: uskoa, että Jumala on olemassa, että hän on luonut maailman, johon kuuluu myös enkeleitä. Hänen uskonsa merkitsi astumista tielle, jota itse ei näe pitkälle eteenpäin; se oli elämänsä ja tulevaisuutensa antamista Jumalan haltuun (virsi 52!). Se merkitsi suostumista henkilökohtaiseen epävarmuuteen omasta tulevaisuudesta ja silti samalla se sisälsi luottamuksen, että Jumalan hallinnassa on kaikki.

Jeesus on kutsunut sinut opetuslapsekseen – sinulla on kutsu. Meidän olisi vain osoitettava uskollisuutta. Meille on annettu lupaus kutsun ja vaelluksen onnellisesta lopputuloksesta. Matkan vaiheet paljastuvat vähitellen. Edessä aivan varmasti on kiusauksia ja koettelemuksia sitä pimeyttä, jossa ei näe selvästi, jossa joutuu miettimään, kuinka minun käy.

Tällä tiellä Marian asenne on hyvä meillekin. Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.

Marian päivä Antinkartanon palvelukodissa
Värikalvo – Simone Martinin maalaus Marian ilmestys (1333)

Laita kalvo esille ennen evankeliumin lukemista.

Lue Marian päivän evankeliumi (selkokielinen)

Nasaretin kaupungissa Palestiinassa asui nuori nainen, jonka nimi oli Maria. Hän oli kihloissa miehen kanssa, jonka nimi oli Joosef. Maria ja Joosef rakastivat toisiaan. He aikoivat mennä naimisiin. Eräänä päivänä Maria oli kotonaan Nasaretin kaupungissa. Yhtäkkiä huone oli täynnä häikäisevää valoa. Jumalan lähettämä enkeli, oli tullut huoneeseen. Enkelin nimi oli Gabriel.

 

Enkeli sanoi Marialle: Terve Maria! Sinä olet saanut suuren armon. Jumala on sinun kanssasi. Maria pelästyi ja ihmetteli, mitä enkelin sanat tarkoittivat.

Enkeli jatkoi: Älä pelkää! Jumala on valinnut sinut suureen tehtävää. Sinä synnytät pojan. Pojan nimeksi on annettava Jeesus. Hänestä tulee kaikkien ihmisten auttaja. Sinun poikasi on myös Jumalan Poika.

Maria ihmetteli, miten näin ihmeellinen asia voisi tapahtua hänelle? Enkeli vastasi: Jumalan Henki tulee sinun yllesi ja peittää sinut varjollaan.

Maria oli nöyrä. Hän halusi tehdä, kuten Jumala tahtoi. Siksi Maria vastasi enkelille: Tapahtukoon minulle, kuten sanoit.

 

Luukas 2:26-38

Kuva, joka on edessämme esillä, kertoo meille saman asian, minkä evankeliumista kuulimme. Enkeli Gabriel on tullut Marian luokse. Enkeli ilmoittaa Marialle, että hänestä tulee Jeesus-lapsen äiti.

Kun katsomme tätä kuvaa haluan kiinnittää huomionne erityisesti kahteen asiaan.

1) ensimmäinen asia, jonka kuvassa huomaan ja jota ihmettelen on Marian asento. Hän on vetäytynyt enkelistä poispäin. Toisella kädellä hän nostaa vaatetta kasvojensa peitoksi. Mistä tällainen ruumiinasento kertoo? Miksi Maria toimii näin? Mitä Maria oikein tuossa tilanteessa tuntee? Hän suojautuu pelottavaa ilmestystä vastaan. Maria hämmästyi enkelin vierailua. Tämä johtui siitä, että omasta mielestään Maria oli vain ihan tavallinen nuori nainen. Ei hänessä ollut mitään erikoista, minkä tähden enkeli tulisi hänen vieraakseen. Hän ei ollut mielestään tarpeeksi hieno ja arvokas ihminen. Ja kuitenkin Jumala oli valinnut juuri hänet suurimpaan ja merkittävimpään tehtävään.

2) Toinen asia kuvassa jota haluan tarkastella on se erikoinen asia, että Enkeli on polvistunut Marian eteen. Yleensä tilanne on päinvastainen. Enkelit ovat Jumalan luomia mahtavia kirkkaita ja voimakkaita olentoja. Enkeleissä heijastuu Jumalan suuruus. Siksi kun ihminen kohtaa enkelin, hän yleensä on polvillaan enkelin edessä. Mutta tässä kuvassa enkeli polvistuu ihmisen, Marian edessä. (Hänellä ei ole kädessään miekkaa, vaan öljypuun oksa)

Miksi enkeli kumartaa Mariaa eikä Maria enkeliä? Enkeli on kumartunut siksi, että hänen edessään on Maria, josta tulee Jeesuksen äiti. Jeesus, Jumalan Poika, on enkelien valtias ja ruhtinas. Enkelit ovat Jeesuksen alamaisia. Jeesus on enkeleidenkin Herra. Siksi enkeli osoittaa kunnioitusta Marialle, Jeesuksen äidille. Niin suuresta ja merkittävästä asiasta tässä tilanteessa on kysymys, että Jumalan mahtavimmat luomukset polvistuvat.

Kun Maria oli suostunut enkelin ilmoittamaan tehtävään se sai aikaan hänessä suuren riemun ja ilon. Siksi Maria lauloi ääneen:

Minä ylistän Jumalan suuruutta ja riemuitsen hänestä. Sillä Jumala on huomannut vähäisen palvelijansa ja on tehnyt minulle suuria tekoja.

Näin Maria lauloi iloiten. Pelko oli vaihtunut iloon.

Tämä tapahtuma, enkelin vierailu Marian luona, opettaa ja muistuttaa meitä kahdesta asiasta. Ensiksikin siitä suuresta ilosta, että Marian kautta, Jeesus tuli tähän maailmaan. Marian suostumisen kautta Vapahtajamme Jeesus syntyi.

Huomaamme myös toisen asian. Huomaamme, miten Jumala toimii maailmassa. Jumala toimii juuri näin. Hän valitsee suuriin ja tärkeisiin tehtäviin tavallisia ihmisiä. Sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole omasta mielestään tärkeitä ja merkittäviä. Jumalan suuret teot tapahtuvat näin hiljaisuudessa ja piilossa. Niistä eivät sanomalehdet kerro eikä TV:n uutiset.

Jumala kutsuu meitä jokaista. Hän kutsuu meitä ensin yhteyteensä. Se on tapahtunut silloin kun sinut kastettiin.

Mutta hän kutsuu myös tehtävään. Kutsu vaatii meiltä suostumista ja uskallusta. Tehtävä ei ehkä ole mielestämme suuri. Se voi olla sitä, että me olemme Jeesuksen todistajia. Sitä, että meidän kauttamme Jumalasta peräisin oleva ystävällisyys ja hyvyys ja rakkaus loistaisivat kirkkaasti. Jumalan silmissä se voi olla tärkeämpää kuin papin saarna. Suuri ilo kohtaa meidät silloin, kun suostumme Jumalan tahtoon.

Amen

MARIANPÄIVÄ 21.3.1999

LUUKAS 1:26-38

26:Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan 27:neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. 28:Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!” 29:Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. 30:Mutta enkeli jatkoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. 31:Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus*. 32:Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. 33:Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.” 34:Maria kysyi enkeliltä: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” 35:Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. 36:Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella – hän, jota on pidetty hedelmättömänä! 37:Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” 38:Silloin Maria sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Niin enkeli lähti hänen luotaan.

Ole tervehditty sinä armon saanut, Herra on sinun kanssasi. Näin enkeli tervehti Mariaa tuodessaan viestiä Jumalalta. Mutta samoin sanoin voin tervehtiä myös sinua – sinäkin olet saanut armon Jumalalta ja lupauksen, että hän on sinun kanssasi.

”Ole tervehditty, sinä armon saanut! Herra on sinun kanssasi.”

Marialle enkeli toi muutakin kuin tervehdyksen. Maria sai tehtävän, kutsumuksen tulla Jeesuksen äidiksi. Tehtävä oli siksi erikoinen, että lapsi ei olisi vain jokin suuruus ihmisten joukossa, vaan hän olisi jotakin tavattoman paljon arvokkaampaa. Marian sukulainen Elisabet oli raskaana. Hänen miehelleen Sakariaalle oli enkeli ilmestynyt ja sanonut, että heidän lapsensa on oleva suuri Jumalan mies. Ja niinhän Johannes Kastaja olikin suurmies. Jeesus todisti Johanneksesta, että hän oli suurin naisista syntyneiden joukossa. Mutta lapsi, jota Maria kantaisi kohdussaan, olisi paljon suurempi kuin Johannes – sillä tämä lapsi olisi Korkeimman Poika, lupausten täyttymys. Mariassa näin täyttyisi Adamille ja Evalle annettu lupaus vaimon siemenestä, joka murskaa käärmeen pään.

Tällaisen tehtävän eteen Maria asetettiin. Saatamme ihmetellä, mitä niin suurta ja vaativaa on tulla äidiksi. Tullaanhan Suomessa äidiksi yhtä helposti. Marialle kuitenkin tuo raskaus merkitsi uhkaa, jopa hengenvaaraa, sillä hän oli kihlattu Joosefille ja Joosef ei olisi tuon lapsen isä. Laki saattoi kohdella hyvinkin ankarasti naista, jolla oli avioliiton ulkopuolinen lapsi. Jos Joosef olisi toteuttanut aikeensa ja hylännyt kihlattunsa, Maria olisi ollut vailla minkäänlaista ihmisten turvaa. Marian oli siis huomioitava, että tehtävään liittyi vaaratekijöitä. Maria ei kuitenkaan epäillyt hetkeäkään. Hän luotti Jumalaan kaikessa ja suostui Jumalan kutsuun ja Jumalan tahtoon. ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”

Maria suostui Jumalan tahtoon omassa elämässään. Hän on siksi meille kaunis esimerkki nöyrästä uskosta ja kuuliaisuudesta. – Mutta mitä Jumala tahtoo sinusta? Sanotko sinä ”kyllä” Jumalan kutsulle? Suostummeko me Jumalan tahtoon?

Rukoilemme Isämeidän rukouksessa, että Jumalan tahto tapahtuisi myös meidän elämässämme. Tämä on tärkeä rukous, mutta hyvin vaikea, sillä tavallista on, että emme kovin halukkaasti suostu Jumalan tahtoon, vaan väistelemme ja etsimme kiertoteitä. Pelkäämme, että joudumme luopumaan mukavuuksistamme. Pelkäämme, että joutuisimme epäinhimillisiin oloihin. Pelkäämme, että joudumme ponnistelemaan läkähdyksiin asti, jos vain suostumme Jumalan tahtoon. Meillä ei ole Marian uskoa ja luottamusta.

Tämä ei ole harvinainen asenne Raamatun henkilöilläkään. Myös heissä löytyy halu väistää Jumalan kutsu: Adam pakoili pensaikossa Jumalaa, kun tämä kutsui häntä. Mooses kiemurteli Jumalan käsissä ja vaati, että hän valitsisi jonkun muun. ”Minulla on hidas puhe ja kankea kieli”. Jeremia esteli kutsua vetoamalla nuoruuteensa. Joona ei vain estellyt, vaan pakeni Jumalaa merten ääriin. Jeesuksen opetuslasten joukossa kutsuun vastaaminen ei ollut aina myöskään helppoa. Pietari pyysi, että Jeesus menisi pois hänen luotaan, sillä hän on syntinen ihminen. Vastusteluista huolimatta Jumalan tahto toteutui. Jumala ei perunut kutsuaan, vaikka kutsutut ajattelivat olevansa liian pieniä ja merkityksettömiä ihmisiä toteuttamaan Jumalan antamaa tehtävää.

Jokainen meistä on Marian paikalla. Jumalalla on meille suunnitelma. Jumala on kutsunut sinutkin. Olisi siksi tärkeää, että vapautuisimme peloista ja voisimme vastata kutsuun myöntävästi. Suostua välikappaleiksi Jumalan suunnitelmassa.

Ensimmäisen kerran sinut on kutsuttu kasteen yhteydessä, kun pappi sanoi: ”Ota pyhä ristinmerkki kasvoihisi ja rintaasi, todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen.” Jumala kutsuu meidät ennen kaikkea Jeesuksen seuraajiksi. Jumala kutsuu meitä takaisin yhteyteensä. Pelosta vapauteen, ennakkoluuloista rakkauteen.

Jumala kutsuu meitä myös tehtävään toimimaan Jumalan työtoverina, Jumalan kätenä ja suuna ja korvana. Tuo kutsumus voi olla juuri kutsu äidiksi tai isäksi. Se voi olla kutsu opettajaksi, lääkäriksi, viljelijäksi, kansanedustajaksi tai yksityisyrittäjäksi. Joka tapaukseen tuohon kutsuun sisältyy aina jonkinlainen suostuminen siihen, että oma suunnitelma ja oma tahto ei ehkä toteudukaan, vaan kutsujan, viimekädessä Jumalan tahto toteutuu, tarkoitus, joka on omaa suunnitelmaamme suurempi.

Vaikka kutsuun kerran olisi vastannut myöntävästi, säilyy kipuilu kutsumuksen kanssa usein vielä pitkään, sillä kutsumus toteutuu vähitellen ja pitkän ajan kuluessa. Marian tehtävä, jonka Jumala antoi, toteutui myös vähitellen. Suostuminen äidiksi oli kertakaikkista ja peruuttamatonta, mutta sitä seuraavat päivät kutsumuksen toteuttamisessa kysyivät häneltä aina uudelleen suostumista. Maria oli äiti Jeesukselle lapsen sikiämisestä aina Jeesuksen kuolemaan asti. Siinä kutsumukseen suostumisessa oli siksi monia vaiheita. Välillä ylämäkiä ja välillä taas alamäkiä. Siinä oli iloa, onnea, surua ja tuskaa.

Sinun on sanottava omalle kutsumuksellesi ”kyllä” useammin kuin kerran. Sinun on muistutettava itseäsi omasta valinnastasi, suostumuksestasi kutsuun. Suostuttava äitinä tai isänä rakastaa ehdoitta ja tekemään rakkauden mukaisia tekoja.

Vääriä valintoja tulee tehtyä. Kutsumus tulee kiellettyä. Kapinoimme ja väsymme. Silloin on hyvä muistaa ensimmäinen kutsumme. Meidät on kutsuttu Jumalan lapseuteen, Jumalan ehdottoman rakkauden piiriin. Se on kutsu vailla tehtäviä. Se on kutsu vain nauttia Jumalan rakkaudesta, anteeksiantamuksesta ja huolenpidosta. Siinä rakkaudessa me voimme kasvaa äideiksi ja isiksi, jotka rakastavat jumalallisella rakkaudella.

Maria suostui Jumalan kutsuun. Hän sai tulla äidiksi Jeesukselle, jonka kutsumus oli kaikkein raskain ja vaikein. Jeesuksella oli tehtävä, jonka hänen Taivaallinen Isänsä oli hänelle antanut. Hänen kutsumuksensa oli kärsiä ihmiskunnan tähden, ottaa maksettavakseen maailman syntivelka. Tähän kutsuun Jeesus suostui. Hän myöntyi Isänsä tahtoon, vaikka se olikin vaikeaa. ”Isä jos tahdot niin ota pois minulta tämä malja. Älköön kuitenkaan toteutuko minun tahtoni, vaan sinun.” Näin Jeesus kamppaili Getsemanessa.

Jumalan tahto on toteutunut. Valo murtautui pimeyteen, kun Maria sanoi: ”Tapahtukoon sinun tahtosi”, kun Jeesus sanoi: ”Tapahtukoon sinun tahtosi” ja kun myös sinä voit sanoa: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sinä tahdot.”

Rukoilemme

Saarna on suhteellisen ehyt, vaikka ei olekaan mikään loistosuoritus. Minulla on joskus tapana kohdistaa sanat suoraan kuulijaan. Siinä on sellainen vaara olemassa, että ne kuulostavat vain teknisiltä ja saarnaopillisilta sanoilta. Niiden sanominen vaatii herkkyyttä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s