Pääsiäisviikko ti-la

Luuk 24: 36-53, pääsiäisen jälkeinen tiistai 2004
Pastoraalikurssilla Järvenpäässä

36:Kun he vielä puhuivat tästä, yhtäkkiä Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille.” 37:He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. 38:Mutta Jeesus sanoi heille: ”Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? 39:Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.” 40:Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. 41:Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: ”Onko teillä täällä mitään syötävää?” 42:He antoivat hänelle palan paistettua kalaa 43:ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.
44:Jeesus sanoi heille: ”Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.” 45:Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. 46:Hän sanoi heille: ”Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, 47:ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. 48:Te olette tämän todistajat. 49:Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta.” 50:Jeesus vei opetuslapset ulos kaupungista, lähelle Betaniaa, ja siellä hän kohotti kätensä ja siunasi heidät. 51:Siunatessaan hän erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen. 52:He kumartuivat maahan asti ja osoittivat hänelle kunnioitustaan, ja sitten he riemua täynnä palasivat Jerusalemiin. 53:He olivat alati temppelissä ja ylistivät Jumalaa.

Rauha teille!

Kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ylösnousseena, kuoleman voittaneena, hän sanoi heille juuri nuo sanat. Rauha teille!

Ja kuitenkin se, mitä oppilaissa tapahtui ilmaisi enemmänkin sitä, että rauhaa ei ollut. rauha oli kadonnut. He pelkäsivät, olivat kauhuissaan, heillä oli epäilyksiä. Ei mikään, mitä Jeesus teki oikeastaan muuttanut tuota sekasortoista tilannetta. He koskettivat Jeesusta, he näkivät hänen haavansa, mutta siitä huolimatta he eivät tietäneet mitä uskoa.

Heidän sisäinen elämänsä oli vielä kaaoksessa. se ei ollut ankkuroitunut mihinkään. Heillä ei ollut sitä rauhaa, jonka Jeesus halusi heille antaa.

Rauhattomia ihmisiä on paljon myös meidän ajassamme. Ihmisiä, jotka ovat vailla kiinnekohtaa ajelehtivat minne sattuu. Siitä huolimatta, että heidät on kastettu, siitä huolimatta, että he ovat saaneet kristillistä opetusta. He eivät ole löytäneet paikkaansa maailmassa. He eivät ole kotonaan omassa itsessään. He ovat eksyksissä kuin lampaat vailla paimenta, hukassa itseltään. He ovat hukassa kuin nuo opetuslapset, jotka eivät tienneet mitä uskoa, vaikka Kristus ylösnousseena seisoi heidän edessään.

Mutta kun paikka löytyy, he saavat rauhan. He löytävät ilon. Evankeliumissa oppilaat saivat rauhan, kun Jeesus avasi heidän mielensä. Tapahtui jotakin sellaista, minkä vain Jumala itse voi tehdä. On kuin Jeesus olisi jälleen asettanut myrskyn, mutta nyt heidän sydämessään.

Hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset, ymmärtämään Jumalan suuren suunnitelman; suunnitelman, joka koski kaikkia maailman ihmisiä. Että ihmiset kääntyisivät omilta teiltään, etsisivät jälleen Jumalaa ja pääsisivät sopuun hänen kanssaan anteeksiantamuksessa, jonka perustana on Jeesuksen kärsimys, kuolema ja ylösnousemus.

Tämä rauha on ihmisiä varten edelleen olemassa. Ihmisellä on paikka Jumalan luona. Se on paikka joka ei horju. Tämä paikka voi löytyä myös kirkon penkissä; siellä missä luetaan Kristuksen sanaa, siellä missä hänen sanaansa saarnataan, missä leipää murretaan.

Opetuslapset kumartuivat lopulta Jeesuksen edessä ja he saivat häneltä siunauksen.. Tämä siunaus kätkee sisäänsä myös rauhan. ”Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan.” Rauha oli löytynyt ja se laskeutui oppilaiden sydämeen. Kun lähdemme kukin teillemme paimenen virkaa toimittamaan, tämä rauha säilyköön jokaisessa sydämessä.