Marian ilmestyspäivä

Pandemian aikainen sanajumalanpalvelus toteutettiin facebook live-tilassa 22.3.2020. Laitan palveluksen koko rakenteen näkyviin

Marian ilmestyspäivä

  • Kellot vielä soivat.
  • Hetken päästä alkaa jumalanpalvelus täällä Harjavallan Kaikkien autuuksien kirkossa.
  • Meitä on täällä – suntio Anu Salminen, kanttori Paula Tuomisto ja minä Tuomo Lindgren toimitan liturgian ja pidän saarnan
  • Jumalanpalvelus välitetään facebook-live –tilan kautta.
  • Käymme Jumalanpalvelukseen sisälle alkumusiikin ja virren 256 kautta. Laulamme siitä säkeistöt 1 ja 2
  1. VIRSI 256 – Kristus Jumalan Poika
  2. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (+)

Herra on sinun kanssasi.

Näin enkeli Gabriel tervehti kerran nuorta naista Mariaa, Josefin kihlattua. Samoilla sanoilla me aloitamme jumalanpalveluksen.

Kun me kokoonnumme Jumalamme nimissä yhteen rukoilemaan, Herra on kanssamme, Kristus on itse keskellämme. Niin myös nyt.

Tänään jumalanpalvelus erilainen. Kirkko on tyhjä ja seurakunta näyttöpäätteiden takana. Jumalanpalvelusta ei voi toimittaa ihan samalla tavalla kuin ennen. Siksi ajattelen, että kuljemme jumalanpalveluksen matkan ikään kuin kahdestaan.

Minä selostan tässä matkan varrella asioita ja sinä olet mietteissäsi. Toivon että voin antaa jotakin, mikä tekee matkasta kulkemisen arvoisen.

Tänään vietetään Marian ilmestyspäivää. Enkeli Gabriel ilmestyi hänelle ja Maria sai tehtävän tulla Jeesuksen äidiksi.

Hieno juhlapäivä. Siksi alttarilla palaa kuusi kynttilää.

Juhla muistuttaa siitä, että tästä alkoi Jeesuksen maanpäällisen olemassaolon, ihmiseksitulemisen ensihetki – sikiäminen Pyhästä Hengestä. – Juhla liittyy keskeisesti Jeesukseen eikä vain Mariaan.

Mutta me menemme juhlaan synnintunnustuksen kautta. Se on vähän kuin Raamatun ajan jalkojen pesu ennen kun käydään taloon peremmälle. Matkan pölyt ja taakat jätetään pois. Se ei ole sitä, että me kaunistelemme itseämme Jumalalle kelpaa-vaksi. Vaan vertauskuvaa jatkaakseni: synninpääs-tössä Jeesus pesee jalkamme niin kuin hän pesi kerran opetuslapsensa jalat kiirastorstaina. Jeesus sanoi silloin: Joka on puhdas, sille riittää, että jalat pestään.

Kastettuna kristittynä sinä olet puhdas ja vanhurskas Jeesuksen tähden, mutta vaelluksemme Jeesuk-sen seuraajina on vajaata. Matkalla tulee lankee-muksia ja rakkaudettomuutta. Synnintunnustuksessa olemme tietoisia tästä ja tunnustamme oman osuu-temme. Anna Jeesuksen pestä ja hoitaa matkan kolhut ja kaatumiset. -> Hiljennymme

  1. Synnintunnustus

Taivaallinen Isä.  Sain kasteen sinun lapseksesi. …

Synninpäästö

Ystäväni, ole rohkealla mielellä. Kristus julistaa rauhaa sinun ja Jumalan välille. Kaikki synnit on anteeksi annettu Jeesuksen ristin tähden. Myös sinun syntisi. Sinä olet armahdettu Jumalan lapsi. I, P, PH (+) ​Aamen.

  Kiitosrukous

Jumala, Isämme, me kiitämme sinua siitä, että Jeesus Kristus on avannut tien sinun luoksesi… S Aamen.

  1. Musiikki
  2. Päivän rukousRakas taivaallinen Isämme. Kiitos, että sinä valitsit Jeesuksen äidiksi juuri Marian.
  1. Raamatun lukukappale – 1. Moos. 3: 8–15
  1. Virsi 51:1-2
  2. evankeliumi + 9. saarna

Tämä pyhän evankeliumi on kirjoitettu Luukkaan evankeliumin lukuun 1

Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: »Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!» Luuk. 1: 39–45 – Tämä on pyhä evankeliumi

Marian ilmestyspäivän perinteinen evankeliumi kertoo ihmisen ja Jumalan kohtaamisesta. Maria kohtasi enkelin, Jumalan sanansaattajan. Hän sai viestin ja tehtävän Jumalalta. Tehtävä liittyi vuosituhansien vanhan lupauksen täyttymiseen: Adamille ja Evalle annettiin lupaus, että lankee-muksen jäljet korjataan. Että se, mitä he menivät onnettomasti rikkomaan, tehdään ehjäksi. Se tapahtuu naisen siemen kautta, mikä rikkoo paratiisin käärmeen lumouksen. Samaan asiaan viittasi Aabrahamille annettu lupaus siunauksesta, mikä koituu kaikille kansoille. Se siunaus oli nyt toteutumassa. Samoin lukuisat muut lupaukset, joista on kerrottu Vanhassa testamentissa. Lupausten täyttymisen aika oli alkamassa – ja Maria oli valittu siinä ainutlaatuiseen ja keskei-seen tehtävään, jos hän ottaa sen vastaan.

Se on suurin ja merkittävin tehtävä, mitä kenelle-kään ihmiselle on koskaan annettu. Lukemani evankeliumi toteaa sen sanomalla Mariaa kaikista naisista siunatuimmaksi. Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä. Tehtävän mittasuhde paljastuu nimestä, mikä Marialle on myöhemmin annettu. Hän on jumalansynnyttäjä, koska lapsi, minkä hän synnytti, oli ihmiseksi syntynyt Jumala.

Maria vastasi Jumalan kutsuun myöntävästi ja tuli raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta. Hän kiiruhti kertomaan tätä uutista sukulaiselleen Elisabetille. Heitä molempia yhdisti se, että he tulivat raskaaksi ihmeellisellä tavalla. Elisabet inhi-millisesti ajateltuna liian myöhään (vaihdevuosien jälkeen); Maria tuli raskaaksi nuorena, mutta Py-hästä Hengestä ilman miehen vaikutusta. Siksi ennustus vanhan käännöksen mukaan puhui nai-sen siemenestä, mikä polkee rikki käärmeen pään

Elisabet oli koko pitkän avioliittonsa ajan rukoillut lasta. Maria ei ollut vielä rukoillut itselleen lasta, mutta koko ihmiskunta ja luomakunta oli huokail-lut ja rukoillut hänen puolestaan, että Jumala muistaisi lupauksensa. Marian kutsumus ylittää merkittävyydessään siksi muut kutsumukset, koska hänestä tuli Jeesuksen, Jumalan pojan äiti.

Edellisen lisäksi Marian ilmestyspäivä on minulle kutsumuksesta kertova päivä. Maria sai Jumalan kutsun ja vastasi siihen: Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit. Tämä asia tulee meitäkin lähelle.

Oletko sinä joskus kokenut, että sinulla olisi kutsumus? Kutsumus liitetään usein vain tiettyihin ammatteihin, mutta kutsumus on paljon laajempi asia. Kristillisessä mielessä oleellista on se, että kutsujana on Jumala.

Nuoret ja vanhemmatkin ihmiset etsivät omaa kutsuaan. Onko minulla jokin erityinen tehtävä, joka on juuri minua varten? Kysymys omasta kutsumuksesta on kiinnostava. On hienoa, että jokainen löytäisi oman paikkansa, jossa antaa lahjansa käyttöön. Luulen, että meidän halumme olla tärkeitä on ehkä suurempi kuin nöyryytemme ottaa vastaan tehtävä, minkä Jumala haluaa meille antaa. Maria on ennen kaikkea esikuva nöyryydestään. Mutta aika jota elämme ei arvosta nöyryyttä – enemmänkin ylpeyttä, röyhkeyttä ja kovuutta.

Tapahtukoon minulle niin kuin sinä sanot. – nuo sanat ovat oikeasti aika vaikeita. Meillä on usein kiire tehdä oman tahtomme mukaan, että Jumalan tahto jää toiseksi. Kutsuun liittyy aina tavalla tai toisella se, että joutuu kamppailemaan oman tahtonsa kanssa ja laittamaan sen myös syrjään. Maria ei ollut suunnitellut elämää, joka hänelle äkillisesti avattiin. Se tiesi paljon vaikeuksia, asioita, jotka eivät olleet hänelle mieleen. Mutta hän tiesi kutsun tulevan Jumalalta. Minä olen Herran palvelijatar. Kutsu tuli hänelle niin rakkaalta ja tärkeältä taholta, että hän ei epäillyt.

Jeesus kutsuu meitä seuraansa, hän kutsuu meitä seuraamaan itseään. Hän kutsuu siis olemaan lähellä Jumalaa ja tekemään Jumalan tahdon mukaisia tekoja. Kutsumus ei ole vain ammatti vaan myös jokapäiväisiä tekoja.

Jumalan tahdon tunnistaminen ei ole yhtä helppoa kuin Marialla. Hänelle sentään ilmestyi enkeli. Mistä tiedän mitä Jumala tahtoo.

Rock-yhtyeen U2 laulaja Bono on kerran tiivistänyt kysymyksen asettelun hyvin: Stop asking God to bless what you are doing. Find out what God is doing. It’s already blessed.

Älä pyydä Jumalaa siunaamaan sitä, mitä sinä teet. Selvitä, mitä Jumala tekee. Se on jo siunat-tua. Evankeliumissa Jeesus näyttää monin tavoin mitä Jumala tekee ja minne meidän tulisi seurata häntä. Se mikä tähtää lähimmäisen elämänlaadun parantamiseen on siunattua. Silloin kun, jostakin hyvästä osaton otetaan mukaan, se on siunattua. Kun puolustetaan ihmistä, jota muut halveksivat tai pilkkaavat, kun nostetaan, kannatetaan, rohkaistaan, tuodaan toivoa – tuodaan elämän edellytyksiä, toimitaan Jumalan tahdon mukaan. Siellä on kutsumuksemme.

Jos olet seurannut uutisia, tiedät, että meillä on jokaisella kutsu. Maan hallitus on kutsunut kaikkia talkoisiin. Meitä on kohdannut koettelemus. Siksi meitä kutsutaan täyttämään oma paikkamme tässä koettelemuksessa:

Tulee ehkäistä taudin leviämistä niillä keinoin, mikä meille on mahdollista. On pidettävä huolta puhtaudesta ja siitä, että välttää tarpeettomia ihmisten kohtaamisia, missä virus voisi levitä.

Lisäksi on kutsu lievittää hätää. Miten voimme kuulla sitä? Hätä on yksinäisyyttä, tai sitä että on aputoimenpiteiden ulkopuolella.

Onko jotakin mitä voimme tehdä toisten hyväksi vaarantamatta omaa tai toisen terveyttä? Ne jotka ovat laitoksissa, ovat hyvässä hoidossa. Mutta ne jotka ovat yksin tarvitsevat sitä, että joku huomaa heidät. Onko joku, jolle voit soittaa? Tee se tänään. Se on sinulle ehkä pieni asia, mutta se varmasti on jotakin, mitä voit tehdä ja sille toiselle se voi olla hyvinkin tärkeää.

  1. Apostolinen uskontunnustus
  2. Ilmoitukset
  1. Virsi – 52:1,5

Esirukous – hiljenny kanssani rukoukseen

ISÄ MEIDÄN –rukoilemme vielä

Ylistysvirsi: 50:1,6

Herran siunaus

Lähettäminen:  Näin jumalanpalvelus on päättynyt.

Elämä jatkuu ja hiljainen rukous. Huomaatko, että jalat on puhtaat ja sydän iloinen. Vapautan sinut nyt muihin askareisiin – kuten keittämään hyvät Marian ilmestyspäivän kirkkokahvit. Ja sitten miettimään kenelle voit soittaa tänään.

Video täällä: https://www.facebook.com/100004268148932/videos/1591687487650174/?id=100004268148932

 

Konfirmaatiosaarna Marianpäivä 2008

1. Moos. 3: 8-15_Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa. Silloin mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan. Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: ”Missä sinä olet?” Mies vastasi: ”Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin.” Herra Jumala kysyi: ”Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?” Mies vastasi: ”Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin.” Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: ”Mitä oletkaan tehnyt!” Nainen vastasi: ”Käärme minut petti, ja minä söin.”
Herra Jumala sanoi käärmeelle: – Koska tämän teit, olet kirottu. Toisin kuin muut eläimet, karja ja pedot, sinun on madeltava vatsallasi ja syötävä maan tomua niin kauan kuin elät. Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän.

Luuk. 1: 39-45 Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!”

Olen tämän ryhmän kanssa pitänyt päivärippikoulua ja viime viikonloppuna olimme Sääksjärven rannalla viettämässä leiriä. Lauantaina nuoret jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmistä sai tämän sunnuntain evankeliumitekstin luettavaksi ja joukon kysymyksiä vastattavaksi. Ajattelin saada nuorten omaa näkökulmaa saarnaan mukaan. Aloituskysymys, johdatteli heitä eläytymään tekstiin: tee huomioita itsestäsi lukiessasi tekstiä. Miltä sinusta tuntuu lukiessasi evankeliumia? Herääkö joitakin tunnemuistoja elämästäsi? Vastauksena näihin hienoihin kysymyksiin luki paperissa yksi lause: ”ei oo paljoo viäl eletty.” Vastaus on ollut varmasti totta. Elämää ei ole viisitoista vuotiaalla vielä paljon takana. Joten sitä kokemuksen tuomaa materiaalia ei ole kovin paljon, johon peilata tekstin tapahtumia. Perinteinen marianpäivän kertomus enkelin vierailusta olisi kuulijan kannalta ollut helpompi voidakseen eläytyä tapahtumiin. Tuo luettu teksti olisi vaatinut tuekseen taustatietoja. Mutta en moiti teitä. Pidin tuosta rehellisestä ja omaperäisestä vastauksesta.

Mutta Marian tilanteeseen rippikoululainenkin voi eläytyä yksinkertaisesti siitä syystä, että hän oli samanikäinen teidän kanssanne. Eikä Joosefkaan kovin paljon vanhempi. Erona teihin lähinnä se, että he eivät kuunnelleen mp3-soittimista Rasmusta eikä hevimusiikkia. Ja se että heidän vanhemmat olivat jo sopineet heidän avioliittonsa. Mutta heillä oli samanlaisia haaveita, unelmia ja toiveita kuin teillä.

Tähän väliin hieman viikonloppuleirin todellisuutta. Joka rippiryhmässä kaikkina vuosina nousee esille sanontoja ja tapoja, joita vain tämä ryhmä käyttää tai tekee. Tässä ryhmässä yksi sana nousi muiden edelle. Nyt opitte tekin nuorisokieltä. Älkä käyttäkö tätä sanaa kotona. Se on sinne jotenkin sopimaton. Sana on tämä: kyrsiikö? Siinä nauretaan toisen ikävyyksille ja kärsimykselle. Samalla yritetään kohottaa toisen mielipahaa vielä suuremmaksi kysymällä: kysriikö. – Kuulimme tämän kysymyksen heittona viikonloppuleirin aikana luultavasti tuhat kertaa. Koska sana kaikuu edelleen korvissani, mieleni tekee kysyä, miten sana istuu tämän päivän teksteihin.

Ensimmäinen lukukappale kertasi tapahtumia paratiisissa. Ihmiset Adam ja Eva ovat käärmeen harhauttamana syöksyneet turmioon ja syöneet kielletyn puun hedelmän. Heille on käynyt selväksi, että käärme petti heidät. Käärmeen lupaukset eivät toteutuneet. Heistä ei tullut Jumalan kaltaisia eikä Jumalan veroisia. Mitä kuvittelette käärmeen heille ensimmäiseksi sanoneen kohtalokkaana hetkenä lankeemuksen jälkeen: Aivan oikein: Kyrsiikö? Ja tottavie heitä otti nuppiin aika raskaasti. Heidän tarinallaan ei ollut onnellista loppua. He eivät selvinneet tilanteesta kauniisti puhumalla ja lupaamalla että eivät koskaan enää tee mitään niin typerää. Toista kertaa heille ei annettu vaan lähetettiin paratiisista ulos kuumaan ja hedelmättömään maahan.

Sitä en tiedä minkä ikäiseksi Adam ja Eva luotiin. Maalauksissa heidät on kuvattu usein lähemmäs viittäkymmentä kuin viittätoista vuotta. Mutta mielestäni tuo 15 vuotta tai alle 20 v vastaa paremmin heidänkin ikäänsä. Heidän kurja kohtalo tulee tällä tavoin vähän lähemmäksi myös teitä. Ja totta kai tunnemme myötätuntoa heitä kohtaan. Se mitä he tuossa kokivat on osa koko ihmiskunnan yhteistä kokemusta.

Jos siirrymme Uuden testamentin puolelle Marian ja Joosefin tilanteeseen. Mitä olisi olla kihloissa 15-vuotiaana ja tulla raskaaksi – mutta ei kihlatulleen. Maria joutui sellaiseen tilanteeseen. Siinä olisi selittämistä niin omille vanhemmilleen kuin kihlatulleen ja tämän suvulle.

Se että Maria tuli raskaaksi ennen avioliittoa saattoi hänet ja hänen sukunsa häpeän alle. Maria oli siis aika tukalassa tilanteessa. Unelmat olivat joutuneet isoon muutokseen. Häneltäkin voisi kysyä myös: Kyrsiikö? Ottaako nuppiin? Ja edelleen Joosefin tuskaa olisi samoin voinut terävöittää ja heittää suolaa haavoihin jankuttamalla hänen korviinsa muotisanaa kyrsiikö. Kyrsiikö Joosef? Harmittaako?

Aivan varmasti Joosefin sisällä kiehui kun hän illalla käveli hermostuneena edestakaisin ja katsoi tyhjyyteen. Menikö hän hakkaamaan halkoja vai huusiko hurskaudestaan huolimatta sellaisia sanoja, joita evankeliumin sivuille ei voi kirjoittaa. Hänen kihlattunsa on raskaana. Hänen selkänsä takana on pidetty peliä, josta hän ei tiennyt mitään. Hänen mielipidettään ei kysytty, jotta hän olisi voinut vaikuttaa päätöksen syntymiseen. Eikö Maria olisi voinut sanoa enkelille, että hän suostuu, jos hänen tuleva miehensä suostuu siihen. Mutta ei Joosefilta kysytty. Jos silloin joku olisi osannut kysyä Joosefilta: Kyrsiikö hän ei ehkä olisi tullut yhtenä kappaleena takaisin?

Adamia ja Eevaa petettiin paratiisissa. Samoin Joosef tunsi tulleensa petetyksi. He kärsivät tilanteesta. Mutta Mariaa ei harmittanut. Se käy päivän evankeliumista selville. Ei kyrsinyt. Hän oli suostunut tehtävään tulla Jeesuksen äidiksi. Enkeli oli ilmoittanut hänelle, että lapsesta tulee se mies, josta profeetat ovat puhuneet, se mies, jota kansa on vieraan vallan alla odottanut vapauttajaksi, mies joka palauttaa Daavidin suvulle kuninkuuden ja nostaa Israelin kansan häpeästä kunniaan. Kerran kansa oli ollut orjuudessa Egyptissä 400 vuotta. Silloin he saivat vapauttajaksi Mooseksen. Nyt kansa on ollut hajallaan ja toisten hallittavana yli 500 vuotta. He odottivat Daavidin suvusta nousevaa Messias-kuningasta. Enkeli oli kertonut Marialle, että sinusta tulee äiti tälle lapselle. Siksi Maria menee iloiten kertomaan siitä Elisabetille. Jotain aivan suurta on tapahtunut. Evankeliumin mukaan Elisabet ymmärsi jo ennakolta mistä oli kysymys.

Kykenikö Maria tajuamaan valintansa seuraukset 15-vuotiaana. Naiset tuossa yhteiskunnassa eivät yleensä tehneet itsenäisiä päätöksiä. Päätösvalta oli miehellä. Mutta Jumala osoitti hienotunteisuutta Mariaa kohtaan, kysymällä suostumusta häneltä, eikä niiltä miehiltä, jotka hänen elämästään muuten päättivät. Jumala ohitti sen aikaisen protokollan. Nuori Maria laitettiin erikoiseen tilanteeseen ja erikoisen valinnan eteen. Hän oli vaarassa menettää kunniansa ja henkensä, jos Joosef olisi siitä kimpaantunut. Kyllä Mariankin mielessä kävi varmasti selittämisen vaikeus Joosefille ja koko suvulle. Ilmeisesti oli hyvä, että Maria oli nuori. Nuorena uskaltaa tehdä uskaliaita päätöksiä ja luottaa siihen että kaikki menee hyvin. Vanhemmiten ihminen tulee varovaiseksi ja pähkäilee kaikkia mahdollisia seurauksia.

Marian valinta teki kuitenkin todelliseksi sen Jumalan suunnitelman, että tie jokaiselle Adamille ja Evalle avautui takaisin kotiin. He ovat harhailleet kauan siinä karussa maassa, johon heidät paratiisista lähetettiin Eedenistä itään. nyt Jumalan siunaus oli sulkeva heidät lopullisesti syliinsä – tämän Jeesuksen kautta.

Te rippikoululaiset astutte tänään alttarille tunnustamaan uskonne. Teiltä kysytään tahdotteko osoittaa tätä uskoa elämässänne. Nuoren Marian tavoin teiltä kysytään uskallatteko lähteä matkaan luottaen Jumalan lupaukseen – ottamaan uskon askeleita. Tahdotteko olla osana sitä suurta kertomusta, jossa paratiisista karkotettu ihminen ja ihmiskunta palaa takaisin Jumalan luokse sen portin kautta, joka on Jeesus Kristus. Teidät on kastettu tähän uskoon. Ja tänään teitä kehotetaan ja rohkaistaan jatkamaan elämäntietänne Jeesuksen seurassa.

Sama kehotus kuuluu kaikille teille muillekin. Aina kun Jumalan sanaa luetaan, Jeesus kutsuu palaamaan luokseen.

Tämä saarna on kirjoitettu kuuntelemalla You Tubesta uuestaan ja uudestaan Rasmuksen In the shadows Crow version – http://www.youtube.com/watch?v=b3RQXbtNKfQ

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s